Huomenta! Näin aamulla unta, että me saatiin pyydystettyä jostain pihalta pupun poikanen, joka me otettiin lemmikiksi. Hän ei ollut ihan niin ruskea kuin rusakko, mutta ei myöskään valkoinen vaan sellainen ihana vaaleanruskea. Sitten uni muuttui niin, että oli tämä aamu ja mun piti kirjoittaa lauantaiaamun höpinäpostaus, mutta en löytänyt mistään tätä mun päällä olevaa leopardikuosista paitaa, jota käytän yöpaitana silloin tällöin. Yöpaitana siksi, koska ei kai leopardikuosi päällä voi ihmisten ilmoille lähteä?

Kävin eilen hakemassa Lookfantasticin boxin (mainoslinkki). Olin juuri päivällä miettinyt eri kosmetiikkaboxien tilaamista ja sitä kuinka turhia ne oikeasti ovat. Kivoja, mutta niin saaterin turhia. Miljoona eri muovipurnukkaa ja rahtina merten yli jostain, eww. Jos haluaisi säästää luontoa, pitäisi ensimmäisenä lopettaa kosmetiikkaboxien tilaaminen. Vai mitä mieltä olette?

Itselläni on tilaus voimassa vielä tämän vuoden, mutta sitten lopetan. Enkä varsinkaan aio tilata sitä uutta, Glossyboxia, vaikka miten mieli tekisi.

Luin taannoin kirjan Työpaikan kusipäät (tämä), vaikka mun työelämässä tällä hetkellä ei kusipäitä oikein pyörikään. Joskus on kuitenkin pyörinyt, joten halusin tietää, mitä tuo kirja suosittelee ratkaisuna kusipääihmisten suhteen.

Kirjan kuvaus kusipäistä on sama, jonka tunnistan elävästä elämästä: ne ihmiset, jotka tekevät kaikkensa, että koko työyhteisö menettäisi järkensä. Ja usein menettävätkin ja siten kusipäätyyppi saa koko pelikentän hallintaansa. Kusipäiden kanssa on paskamaista tehdä töitä, koska heille on olemassa vain yksi yhteistyömuoto ja se on se, mikä heille itselleen sopii milläkin hetkellä parhaiten.

Kirjassa kerrottiin useita erilaisia esimerkkejä, mitä kaikkea ihmiset ovat joutuneet kestämään. Minä ahmin kirjaa odottaen ratkaisua siihen, mitä ihmettä tavallinen tallaaja voisi kusipäälle tehdä? Kirja ei suosittele hyökkäämään kusipäätä vastaan suoraan, sillä se vaan lisää vettä myllyyn. Kaikista paras neuvo näiden ihmisten kanssa on se, että lähtee lätkimään sieltä, missä kusipäisyyttä ilmenee. Aika sama lähestymistapa siis kuin narsistien kanssa.

Kirja antaa vinkkejä kusipäiden tunnistamiseen ja yksi niistä oli ensivaikutelma. Sillä ihan oikeasti on merkitystä tosi paljon millaisen ensivaikutelman jostain ihmisestä saa. Itse olen ainakin todella herkkä ensivaikutelmille. Analysoin ihmisen välittömästi ja päätän voinko luottaa häneen vai en. Etenkin vanhemmiten olen alkanut jopa kuunnella itseäni. Nuorempana sitä viis veisasi mistään ensifiiliksistä ja väkisin yritti tehdä tuttavuutta jonkun kanssa, vaikka järkevämpää olisi ollut antaa olla.