Hae
Mari Hietala

Kuusimetsä, pakko päästä

Koska tätä viikonloppua siunattiin upeilla kevätkeleillä, on meidän pitänyt ottaa ilo irti auringonpaisteesta sekä eilen että tänään. Eilen kävimme pitkällä aamulenkillä ja tänään täytyi päästä metsään. Oli vain kamalan vaikea päättää mihin metsäkohteeseen suuntaamme, kun useimmat kiertämämme luontopolut ovat ilman luntakin märkiä ja toisaalta näin raskaana menen mieluiten paikkaan, jossa on vessa. Ehdotin lopulta Ruissaloa ja Honkapirtin hernekeittoa, vaikka ajatus hieman ahdisti koronan kannalta. Muutakaan en keksinyt. Oikeasti tiesin, että kuusimetsä on se juttu, jota tarvitsen nyt. Halusin metsän, jossa ei ole muita ja saa syödä rauhassa ilman koronauhkaa. Ruissalo kun kuhisee ihmisiä aina, kun aurinko paistaa.

Mistä sitten löytyy kuusimetsä varustettuna jollain luontopolun tapaisella ja vessalla? Vakkavuorelta ainakin. Rakastan sitä osuutta, joka johdattelee kulkijan syvemmälle metsään Vakkavuoren juurelle. Upeita kuusia, joiden oksien välistä aurinko paistaa ja tintit möykkäävät.

kuusimetsä

kuusimetsä

Vakkavuori ei välttämättä raskaana olevalle ole se paras valinta, kun ei saisi kuitenkaan liian raskasta urheilua harrastaa. Alueella ei oikein voi välttyä kiipeilyltä ja se on usein ilman raskauttakin hengästyttävää. Nyt vielä lumi toi omat haasteensa tähän retkeen, mutta taisi loppujen lopuksi tehdä vain hyvää. Ainakaan liitoskivut eivät tänään vaivaa ja muutenkin olo on mukavan pirteä.

metsäretki

eväät

metsäretki

metsä

Oli ihanaa palata taas metsään ja yrittää imeä sen terveyttä edistävää taikuutta itseensä. Muita lintuja emme oikein kuulleet kuin talitinttejä. Yksi etäinen korpin rääkäisy ja Tahkis sanoi palokärjen huutaneen jossain. Minä kahlasin juuri silloin hangessa, joten en kuullut kunnolla sitä. Lopuksi korkealla taivaalla näimme vielä kotkan liitelemässä.

Vakkavuoressa hieman harmittaa se, että siellä ei kulje mitään merkittyä ympyräreittiä, vaikka metsää kyllä piisaa. Kerran olemme kävelleet sieltä peurojen polkuja pitkin Viksbergiin ja takaisin, mutta matkalla oli kyllä aikamoista risukkoa välillä enimmäkseen onneksi upeiden maisemien lisäksi.

Jos hieno näköalapaikka houkuttelee, suosittelen tätä kohdetta. Kannattaa kuitenkin odotella viikko tai pari, kunnes lumet ovat sulaneet kunnolla, sillä nyt oli todella jäinen polku alkuun ja korkeammalle noustessa hieman upottava.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.