Mahtava marraskuu

Postauksen otsikkoon taisi livahtaa pieni pohjalaislipsahdus, sillä marraskuu ei missään muotoa ollut mahtava vaan lähinnä normaalia pirteämpi kuukausi. Mahtava vaan rimmasi niin hyvin marraskuun kanssa, että oli pakko myöntyä käyttämään sitä.

Marraskuun alkuun tuli vielä jalkapallon valokuvaamista, kun TPS ei kyennyt pitämään itseään Veikkausliigassa ilman taistelua eikä kyllä taistelemallakaan. Kauden viimeisen pelin päätteeksi kävimme syömässä poikaystävän kanssa Pikku-Torressa ja lähdimme kotiin katsomaan Putousta. Villi ilta siis.

Seuraavana päivänä menimme metsään lenkille, jossa oli joku puoli Turkua bloggaajineen päivineen (tjsp, joku perhe oli ottamassa kuvia samoilla pitkospuilla kuin mekin). Tuon reissun jälkeen emme olekaan metsässä käyneet, vaikka hinku sinne olisi jo aika kova.

Metsän sijaan olemme poukkoilleet raisiolaisilla omakotitaloalueilla ihmettelemässä ihmisten jouluvaloja, joita ei tietenkään ihan vielä kuukausi sitten kovin ollut. Nyt alkaa jo vähän olla valoa enemmän.

Tepsin päätösbileisiin en sentään lähtenyt My Little Pony -paidalla, mutta meikin pidin. Ilta oli hauska tepsihenkisten keskellä, vaikkei ihan koko joukkue ollutkaan paikalla. Lähdimme kotiin aika ajoissa, kun ei ole tullut treenattua tuota bilettämistä kovin paljon sitten kevään jälkeen.

Saman viikonlopun sunnuntaina meille tuli vieraita, joten iskimme pöytään syyspavlovan. Olin jo juhannuksena ajatellut kuinka syksyllä täytyy tehdä lakkapavlova. Se venyi marraskuulle, mutta tulipahan tehtyä. Olen tänä vuonna tainnut leipoa eniten pavlovia, mutta se nyt vaan on niin helppoa ja ylihyvää.

Seuraavalla viikolla lähdin Susannan mukana Saloon blogi-iltaan Murenaan, jossa maistelimme Murenan valikoimassa olevia herkkuja ja ihailimme ihanasti sisustettua puotia. Illan seurauksena kävin juuri eilen Turun Kauppahallissa ostamassa yksiä tryffeleitä, joita myös Murena myy. Niin kertakaikkisen hyviä ryffeleitä, että niitä syödessä on pakko laittaa silmät kiinni ja unohtaa olevansa Raisiossa.

Netflixiäkin ollaan tuijoteltu silloin tällöin. The Musketeers on ollut työn alla ja nyt myös eri joululeffat. Jälkimmäisistä pyydettiin jo blogiin postausta, joten taidan sellaisen tehdä tässä jossain vaiheessa joulukuuta.

Töissä olen nyysinyt työkaverilta hänen lahjussuklaitaan ja juonut joka ikinen päivä kupillisen vihreää teetä. En tiedä mitä se tekee iholleni tai terveydelle ylipäätään, mutta hyvää se on. Hyvä tapa vähentää kahvin juomista päivän aikana.

Marraskuussa ehdin myöa kahvittelemaan ystävien kanssa, keitä en ollut nähnyt pitkään aikaan. Ihan tyhmää, ettei ehdi käydä ystävien kanssa missään, mutta toisaalta rakastan arkea, jossa mun ei tarvi koko ajan olla menossa jossain. Haluan arjen olevan helppoa ja palauttavaa, vaikka onhan tietysti aika ystävienkin kanssa sellaista.

Kauppakeskus Myllyn joulunavausta käytiin ihmettelemässä eräänä sunnuntaina tuossa vieressä. Mentiin kävellen ja naureskeltiin autojonoille törkeästi. Hirveä ruuhka joka suuntaan yhden ilotulituksen takia, mutta mitäpä vanhemmat eivät lastensa takia tekisi? Kauhulla katselin vierestä, kun jotkut vanhemmat antoivat lastensa juosta aivan liian lähellä tietä, eww. Tiellä oli siinä vaiheessa jo ihan normaali liikenne ja rekat ajelivat ohi ihan reilua vauhtia. Yksikin tuommoinen pikkupirpana kun olisi juossut vielä lähemmäksi tietä, olisi meillä ollut jälleen yksi ketjukolari lisää tuolla samalla tiellä kuin se aiempikin, jonka innoittama kirjoittelin liikennekäyttäytymisestä.

Kun kävelimme kotiin, ehdotin, että perustetaan joku lastenkasvatuskonsulttiyritys. Oltaisiin just hyviä konsultoimaan elämäänsä kyllästyneitä vanhempia kasvattamaan kersoja, kun meillä ei ole omia. Ainahan sitä paremmin muiden omia kasvattaa vai mitä?

Käytiin katsomassa futsalia myös yhtenä lauantaina Samppiksessa, kun siellä oli TPK:n vieraana FC Rauma. Olisin halunnut olla raumalaisten puolella, mutta he pelasivat ihan päin pyllyä. Oli hauskaa päästä näkemään FC Rauma vihdoin ja viimein, sillä aikoinaan vielä Seinäjoella asuessani eräs jalkapalloilija kertoi tarinan veljestään, joka pelaa futsalia FC Raumassa ja tarina siis oli luonnollisesti aika huvittava, mutta en minä sitä valitettavasti kirjoittaa osaa. Paras valkoinen t-paita oli pääosassa tarinassa.

Samaisena viikonloppuna kävin ottamassa kuvia Susannan kanssa Naantalissa ja päädyimme kahville aika erikoiseen paikkaan siinä samalla. Tupa oli täynnä pappoja, takka pöhisi ja sisustus oli aika kirjava.

Marraskuun viimeinen viikko toi mukanaan ensilumen, Black Friday -pöhinän kuljetusliikkeeseen ja leipomishommat kotiin. Oli pakko tehdä pizzaa tiistaina, kun oli ollut niin rankka päivä ja perjantaina leivoin tiikerikakun. Torstaina kävin kahvittelemassa Myllyssä.

Ainiin herran jestas! Onhan marraskuussa ollut huikeaakin!! Sain kutsun Urheilugaalaan ja kävin omaan uraan liittyvän mielenkiintoisen keskustelun erään herrasmiehen kanssa. Vaikka siis marraskuu onkin hieman ankea kuukausi yleensä, voi silloin myös viedä elämäänsä eteenpäin, jos niin vain haluaa. Ei kannata lamaantua edes pimeyden keskellä.