Kolesteroliarvojen alentaminen: näin onnistuin
3
Kävin viime talvena verikokeissa terveystarkastuksen yhteydessä ja sivusin sitä yhdessä postauksessani hieman. Verikokeissa oli mukana kolesteroliarvot, maksa-arvot, ferritiini ja d-vitamiini. Olen pyytänyt d-vitamiinin aina erikseen, sillä minulla on pari kertaa todettu siitä puutos ja se ei ole mukava tila se. Kannattaa pitää huolta d-vitamiiniarvoistaan, jos haluaa elämän tuntuvan kirkkaalta ja pirteältä.
Kolesterolimittauksesta en ollut niin innoissani, koska olenhan ylipainoinen ja omista ruokailutottumuksistahan sekin johtuu. Tulokset eivät olleet kovin hyvät ja hetken kyllä kylmäsi, kun mietin verisuonteni tilannetta. Sain hoitajalta ohjeet syömiseen, joista täytyy kyllä sanoa, että sopivat ennemmin laihdutusohjeiksi. Toisaalta en tiedä kolesterolista sinänsä paljoakaan, mutta sen ymmärrän, että varmaan vanhakantaisesti siihenkin tuputetaan laihduttamista reseptiksi.
Elin pari viikkoa yrittäen muuttaa hieman rajummalla kädellä syömisiäni, mutta loppujen lopuksi pystyin vain kahteen muutokseen kunnolla. Aloin kytätä, missä kaikessa on palmuöljyä ja toisaalta vaihdoin ruisleivän kauraleipään. Kummassakaan en tosin ole ehdoton vaan kyllä sitä palmuöljyäkin välillä lipsahtaa kurkusta alas, kun ei jaksa olla niin tarkka. Keksien syöminen on kyllä jäänyt ihan totaalisesti, sillä niitä on hyvin hankala löytää ilman palmuöljyä.
Näiden lisäksi olen vähentänyt ranskalaisten syömistä ja ehkä hitusen myös irtokarkin. Irtokarkeissa on siis myös lähes kaikissa palmuöljyä ja on hyvin turhauttavaa seisoa perjantai-iltana irtokarkkivatien äärellä tyhjä pussi kädessä maristen, kun ei voi ottaa mitään. Lauantai-illan herkkuruokana ranskisten sijaan tulee nykyään vaihtelevasti syötyä joko hamppareita, nachopeltiä tai tortilloja.
Laihtunut en hetkeen ole, sillä on tullut syötyä aika paljon jäätelöä. Nyt on taas sellainen kausi, kun yritän hillitä jäätelön ja suklaan syömistä, mikä siis tapahtuu niin, että en osta meille kyseisiä tuotteita. Jos jotain tarvitsee, täytyy käppäillä lähikauppaan ostamaan.
Kävin uudelleen verikokeissa pari viikkoa sitten ja kolesteroliarvoni ovat tippuneet puolessa vuodessa näin:
P-Kolesteroli 6.8 –> 6.2 (pitäisi olla alle 5)
P-Kolesteroli, HDL 2.06 –> 2.13 (tää on hyvis ja noussutkin, jee, liikunta vaikuttaa tähän)
P-Kolesteroli, LDL 4.4 –> 3.8 (pitäs olla alle 3)
Kuten näkyy, vielä on tehtävää, mutta muuta en oikeastaan odottanutkaan. Kolesteroliarvojen mittaamiseen ei olisi tarvinnut odottaa puolta vuotta ja minunkin piti mennä kokeisiin jo keväällä, mutta tuli korona enkä halunnut tunkea mihinkään, missä liikkuu flunssaisia ihmisiä. D-vitamiini oli kerrankin yli puutosrajan ja siitä olen iloinen. Ferritiiniarvoni oli talvella vajaa 40 ja sitä ei mitattu nyt viimeksi ollenkaan.
Tällä tiellä aion jatkaa seuraavaan mittaukseen. Välttelen palmuöljyä ja pidän kauran ruokavaliossa.
Kohta kolme vuotta rautaa tankanneena: käsittääkseni matala ferritiini vaikuttaa monen muun lisäksi myös veren rasva-arvoihin, joten en olis kovin huolissani noista kolesteroliarvoista, ennen kuin ferritiini on hyvällä tasolla. Jos ferritiini on (vähän lähteen mukaan) alle 70 tai 80, kilppari ei toimi kunnolla eli ei myöskään aineenvaihdunta. Eli ihan ekaksi hoitaisin ferritiinin kuntoon ja miettisin kolesterolia vasta sitten. Suosittelen FB:ssä lämpimästi Lääkärin blogi -ryhmää, jota vetää omakohtaisten syiden takia rautajuttuihin erityisesti perehtynyt lääkäri Ilona Ritola.
Ferritiini on kyllä siitä hassu asia, että se tuntuu vaikuttavan lähes kaikkeen. Tiesin kyllä tuosta kilpirauhasesta ja ferritiinistä, mutta en nyt mitenkään hirveän paljon ollut ajatellut sen vaikutuksesta kolesteroliin. Mulla ei oo varmaan koskaan ollut ferritiini 70 tai 80, ylin mitattu arvo on ollut kai 50 hujakoilla.
Oon vuosien saatossa ollut jokseenkin jakomielitautinen ferritiinin suhteen, koska silloin alkuun tuntui, että raudan syöminen pelastaa elämän, kunnes tajusin d-vitamiinin syömisen ehkä sittenkin olevan merkittävämpi tekijä. Nyt vähitellen on taas hiipinyt ajatus siitä, jos kuitenkin pitäisi hakeutua sellaisen lääkärin vastaanotolle, jota ferritiini kiinnostaa. Ehkä hakeudun, ehkä en, en ole vielä päättänyt lopullisesti.
Oloni on kuitenkin ihan ok ja jaksan painaa metiköissä, joten en siksi ole ottanut ferritiinin kuntoon hoitamista niin tosissani. Olisi silti ehkä hauska nähdä millaista elämä olisi suurempien arvojen kanssa.
Kiitos kommentista ja tuosta tiedosta, että ferritiinillä on tekemistä kolesterolin kanssa. Täytyy koittaa muistaa tämä myöhemmin tänä vuonna, kun menen taas testeihin.
Moni ferritiiniin liittyvä juttu on toki yksilöllinen, kuten se mikä rautavalmiste sopii kenellekin tai mikä ferritiiniarvo riittää kullekin, mutta ilmeisesti tuo vaikutus kilppariin koskee kaikkia ja samaten se millä arvolla kilppari vasta toimii kunnolla. Ja tietysti moneen puutokseen sun muuhun liittyy samoja oireita kuin rautavajeeseen, joten aikamoinen suohan tämä on koko juttu…
Mulla ferritiini oli viime mittauksessa n. kuukausi sitten noussut yli kahdensadan, kun edellisen kerran alkuvuodesta n. 70, eli nousu ei voi olla todellinen. Mutta joka tapauksessa olen hoksannut kesän aikana monen viimeisenkin rautavajeen oireen kadonneen, ja voi että kun tuntuu hyvältä kun esim. hengästyminen joka tilanteessa ei selvästi johtunutkaan siitä, että olisin vain ollut niin huonossa kunnossa (en toki ole erityisen hyvässäkään kunnossa, mutta se hengästyminen ei kyllä ollut enää normaalia), vaan pelkästään siitä että happi ei vaan kulkenut kropassa. Näin on ehkä jopa ekan kerran elämässäni – silläkin perusteella suosittelen kokeilemaan ensisijaisesti rauta-arvon nostamista. Itsellänikin oli kyllä myös D-vitamiini matala ja nyt se on viitearvoissa, joten silläkin on varmaan ollut oma vaikutuksensa nykyiseen olotilaani.
Valitettavaa on, että tosi monella lääkärillä ei ole oikeasti hajuakaan näistä rauta-asioista. Ei ole itse asiassa "omalla" työterveyslääkärillänikään, mutta ainakaan hän ei vähättele ongelmaa ja suostuu ehdotuksiini. 😉 Ja se on jo paljon verrattuna moneen kauhukertomukseen, joita tuolla fb-ryhmässäkin on tullut vastaan!