Säästöprojekti: ”Kulta, tilasin taas lisää lankaa!”

 Vannoin kesällä alkavani säästämään ja kirjoittamaan siitä julkisesti, jotta säästöä jopa tulisi. Noh, sittemmin on ollut hieman hiljaista ihan yleisesti täällä blogin puolella, kun taas pankkitililläni ei. Siellä on käynyt valtava kuhina koko syksyn, mutta ei mitenkään positiivisessa mielessä.

Ei voi sanoa, että olisin säästänyt rahaa oikeastaan yhtään. Ehkä muutaman hassun satasen.

Haluatteko tietää mihin olen hussannut?

Olen ostanut lankaa. Lots of yarns. Ensin sukkalankoja lähipiirin sukkia varten, sitten langat yhtä spontaania paitaprojektia varten, sitten toiseen paitaprojektiin ja viimeksi työkaverin pipoa varten. Niin paljon lankaa, etten todellakaan aio laskea paljonko olen hussannut lankoihin tänä syksynä. Too much.

Tilasin kaksi eri mekkoa ja kahdet eri kengät. Niin ja yhdet housut! Housuista olen haaveillut 1,5 vuotta, joten sallin sen itselleni. Mekot olivat sellaisia sivuhankintoja, joita ilman olisi kyllä pärjännyt. Toiset kengät olivat nahkaiset nilkkurit ja toiset olivat juoksukengät. Jälkimmäisistä olen aivan onnessani. Ehkä parhaat juoksukengät, jotka olen koskaan omistanut.

Suurin tuhlauserä ylivoimaisesti näistä kaikista on uusi kamera. Tein kaupat Olympuksen kanssa menneellä viikolla enkä voisi onnellisempi olla, kun vihdoin tein päätöksen tähän asiaan liittyen. Olen miettinyt uutta objektiivia ja uutta kameraa todella pitkään. Toivon uuden hankintani tuovan sen onnen, jonka sen kuvittelen ainakin tuovan.

Muita pieniä ostoksia: kaksi uutta Marimekko-mukia, Devoldin kerrasto ja kalenteri ensi vuodelle.

Tämän kaiken tuhlaamisen myötä säästöprojektini niin sanotusti lähtee alusta. Kautta kiven ja kannon: vuonna 2021 en osta lankaa koko ajan. Ok?