Hae
Mari Hietala

Paluu arkeen virkistävän loman jälkeen

Meillä oli viime viikolla loma ja sitä lähdettiin viettämään Kihniöön. Matkustimme sinne sunnuntaina ja olimme torstaihin asti. Oli tarkoitus tutustua paikalliseen luontoon ja sitä tehtiinkin, mutta lähinnä mökin välittömässä läheisyydessä. Oli niin kylmä, ettemme halunneet lähteä autolla mihinkään ja tyydyimme kävelyretkiin Pyhäniemen alueella. Useimpina päivinä kävimme ulkona useaan otteeseen. Ensin kuvaamassa auringonnousua, sitten päiväkävelyllä ja lopuksi tietysti vielä ihastelemassa auringonlaskua. Kun kerrankin ne näkyivät ilman, että on joku kerrostalo edessä.

sumu

kankarinjärvi

auringonlasku

talvi

myllyjoki

Päivämme olivat oikeastaan äärimmäisen laiskoja myös, sillä mökillä hengatessa emme tehneet sinänsä mitään. Minä neuloin kuin hullu koko viikon islantilaisneuletta. Saunoimme joka päivä ja jäin miettimään, että pian tarvitaan oma sauna. Nykyisessä asunnossamme ei ole moista luksushuonetta.

Torstaina ajelimme takaisin Turkuun ja viikonloppu sujui suksia metsästäessä. Niin hyvät hiihtokelit toi lumi mukanaan tänne, ettei tilaisuutta enää oikein voinut olla käyttämättä. Lopulta sunnuntaiaamuna kiikutettiin hiihtovälineitä kassalle ja sitten metsästettiin vielä monot molemmille. Minulla on sukset siis ollut jo vuosia, mutta jostain syystä olen hankkinut itselleni numeroa liian pienet monot. Ei ihme, että viime kerralla hiihtäessä vähän hakristi. Niinpä hankin nyt uudet monot ja oi sitä hiihtämisen riemua, kun käytiin kokeilemassa sunnuntai-iltana hämärtyvässä Ruissalossa osataanko me vielä hiihtää.

Osasin! Olin erittäin hämmentynyt tästä, koska tosiaan edelliskerran muistan todella haparoivana eikä tasapainoa ollut ollenkaan. Ei sitä nytkään niin hyvin ollut, mutta löysin oikean asennon tosi nopeasti ja luisteluhiihto muistutti ihan oikeaa hiihtoa. Onnistumisen riemu, se on kyllä parasta välillä! Ihmettelinkin myöhemmin kuinka voin näinkin hyvin muistaa hiihdon, mutta sain tietää aloittaneeni 4-vuotiaana.

PALUU ARKEEN

Eilen sitten koittikin paluu arkeen normaalia heikompien yöunien jälkeen, mutta selvisin! Tänään en enää muistanut edes olleeni lomalla, joten tästä se nyt sitten taas lähtee kohti kesälomaa. Paluu arkeen on aina jotenkin karu, mutta kyllä siitä selviää onneksi. Tilannetta myös helpottaa se, että taidan tykätä työstäni, kun ei ole pahemmin ahdistanut ja oikeastaan on ollut tosi mukavaa nämä pari päivää.

Nyt täytyy paeta koneelta takaisin neulomaan. Hnetur-paita on puoltatoista hihaa vaille valmis!

2 kommenttia

  1. M. T. kirjoitti:

    Vau, mitkä ihanat kuvat!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.