Hae
Mari Hietala

Meidän arki nyt

Meidän piti mennä tänään asuntonäyttöön, mutta päädyimme lopulta selaamaan muita vaihtoehtoja läpi emmekä liikkuneet mihinkään. Näyttöjä olisi ollut tänään reilu 40, mutta mikään niistä ei innostanut tarpeeksi paljon. Ei siis sillä, talot ovat oikein näppäriä ja useimmat viimeisen päälle laitettuja, mutta koskaan ei tule sellainen ”pakko päästä näkemään” -olo. Tulee välillä ennemmin olo, ettei sitä täydellistä koskaan tule vastaan, mutta pakko uskoa parempaan huomiseen. Malttamattomuus talon suhteen omalla kohdallani johtuu ainakin siitä, että jotenkin pienen lapsen kanssa kaipaisi enemmän eri huoneita ja olisi kiva, kun voisi tarjota taaperolle oman pihan, jossa värkätä kottikärryjen, haravoiden ynnä muiden kivojen vempeleiden kanssa. Tai no, taidan itse olla niistä kottikärryistä aika innoissani… 😀

Meidän arki nyt siis sisältää jokapäiväisen asuntojen selaamisen kaiken vauvatouhun lisäksi. Vauvatouhut tekevät minun päivistäni seuraavanlaisen: imetän, jotta pääsen syömään aamupalaa. Sitten imetän lisää, jotta vauva menee päiväunille. Päiväunet joko onnistuvat tai eivät ja jos onnistuvat, ehtisin tehdä jotain omaa, mutta todennäköisesti yritän nukkua. Sitten taas imetän lisää ja sama kaava toistuu. Syön jossain välissä taas ja yritän nukuttaa päiväunille. Reippaina päivinä käymme vaunulenkillä.

Ehdin enemmän haaveilla kaikesta kuin tehdä. Haaveilen siitä omasta talosta, leipomisesta, neulomisesta ja vauvasta, joka nukkuisi useammin edes viisi tuntia yöllä. Tällä viikolla nimittäin yöunet ovat olleet sitä sorttia, että nyt viikonloppuna oli pakko nukuttaa lapsi pinnasänkyyn, kun oli vain pakko saada nukkua enemmän. Kun lapsi on vieressäni, nukun koko ajan samassa asennossa ja herään vähän väliä tissin hamuamiseen. Pinnasänky antaa mahdollisuuden vaihtaa asentoa edes, vaikka unet keskeytyvätkin tietysti yhtälailla.

Onnellinen olen joka kerta, kun ehdin tekemään jotain. Kun ehdin neuloa edes vähän tai etenkin bloggaamaan. Instagramin päivitys tuo aina mielihyvää, vaikka tuntuu, etten sinnekään osaa kirjoittaa mitään erikoista, kun tämä meidän arki nyt vain on tällaista vauvakuplaa. Aamuisin hassuttelemme vauvan kanssa sängyssä ja iltaisin kuuntelemme, kun hänellä on kauheasti asiaa meille.

Erityistä aikaa elämässä tämä. ♥

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.