Kaksi viimeisintä metsäretkeämme on osoittanut sen, että meidän kevään ostoslistalla taaperon kanssa retkeilyä varten on ehdottomasti kantorinkka. Marttilan Korven eräreitistöllä emme uskaltaneet päästää taaperoa juoksemaan pitkospuille kuin hetkeksi ja viimeisimmällä retkellä, Rauvolanlahdella, oli aivan liian liukasta paikoitellen. Oli pakko molemmilla retkillä kantaa lasta sylissä eikä se nyt ole ehkä optimitilanne etenkään, kun tarkoitus olisi palata jossain vaiheessa ihan vaeltamaan.

Muuten on ollut ihana huomata kuinka mahdotonta ei ole lähteä metsään pienen lapsen kanssa. Retkeily taaperon kanssa on tosi kivaa! Vaikka lähtisikin vähän kauemmaksi ja lapsi nukkuisi automatkat, ei se haittaa verrattuna siihen miten paljon luonto antaa. Jos yhtenä päivänä menee rytmit sekaisin, ei se kuitenkaan ole mikään maailmanloppu. Pidän tärkeänä sitä, että lapsi tottuu olemaan luonnossa ja toivottavasti kasvaa kunnioittamaan sitä. Toivon tietysti myös hänen saavan vastustuskykyä metsistä ja toki me Tahkiksen kanssa siinä samalla. Menneen talven aikana kun on sairasteltu jo aivan tarpeeksi. Seuraavaa flunssaa odotellessa.

Olen katsellut kantorinkkaa Addnaturelta, kun heillä on tosi kiva valikoima erilaisia reppuja ja rinkkoja. Luulen, että hankimme kantorinkaksi Ospreyn Pocon. Lisäksi tarvitsemme lapselle oman makuupussin, sillä tavoitteeni on tänä keväänä viedä meidät kaikki telttaretkelle johonkin. 😀 Siitä on jo kuitenkin monta vuotta, kun ollaan viimeksi telttailtu! Eikä lapsi siis tietysti ole vielä koskaan ollut yötä teltassa, joten hänenkin pitää päästä se ihanuus kokemaan.

Lapsen paras retkihaalari on tänä talvena ollut Reiman haalari. Juuri korkattiin käyttöön kokoa isompi Reiman välikausihaalari, mutta vielä ei sen kanssa pysty ihan metsään lähteä vaan kyllä täällä toppahaalarikelit ulkoilun suhteen vielä on. Nyt kun tässä on joitakin muiden merkkien ulkovaatteita käytetty, on nuo Reiman vaatteet jotenkin parhaita kooltaan meidän pitkälle pojalle.

SEURAAVA RETKI

Seuraavasta retkikohteesta tai retken ajankohdasta ei vielä ole tietoa, mutta toivottavasti pian päästään taas metsään. Rauvolanlahdella viikko sitten me nähtiin joutsenia ja kuultiin paljon keväistä linnunlaulua. Vaikka polku olikin jäinen ja liukas, teki tämäkin nopea pyörähdys metsässä tosi hyvää. Oli ihanan rauhallista. Oli niin ihana pysähtyä juomaan kuksakahvit ja seurata lapsen temmeltämistä mättäällä. Tärkein havainto metsäseikkailuilta on ollut se, että retkeily taaperon kanssa on mahdollista, kunhan sinne metsään vain lähtee.

Nyt taidan mennä selaamaan Addnaturen retkeilyvarustevalikoimaa, sillä tarvitsisin itse uudet vaellushousut. Ei vanhoissa mitään vikaa ole, mutta en vain mahdu niihin. 😀

Tällä viikolla on ollut kevään merkit jo ilmassa, kunnes eilen iltana alkoi kauhea lumipyry ja kaikki peittyi valkoisen jääkiteiden ja ilman muodostaman kuohkean aineen alle. Parina päivänä oli jo seitsemän astetta lämmintä, mutta nyt viikonloppuna tietysti vain pari astetta ja hyytävä tuuli. Ei ole kyllä haitannut, koska olen iloinen siitä, että ollaan oltu terveenä. Onkohan tämä jo toinen viikonloppu putkeen?

Yksi päivä tehä töräytin vispipuuron. Tuli kuohkeaa ja hyvää!

Eilen meillä oli vieraita käymässä ja minä leipoa pyöräytin porkkanakakkukääretortun. 😀 Siitä tuli muuten ihan hyvä, mutta täytettä oli puolet liikaa. Oli varsinainen halako.

Tänään käytiin kaupassa, päiväunet meni sekaisin ja äsken tultiin ulkoa. Ei siis mikään kovin aktiivinen päivä, mutta eilen oli senkin edestä.

Perjantaina sain laitettua yhteishakuun pari koulua ja nyt tarvisi kaikenlaista liitettä sinne mukaan eri määräaikoihin mennessä. Lomake viisi on täyttämättä verotusta varten ja pitäisi käydä Osuuspankin konttorissa hoitamassa yksi juttu kuntoon. Kaikenlaista pientä on tässä siis ollut ja on to do -listalla, kun vaan saisi tehtyä. Tosi iloinen kyllä olin, kun löysin tuohon yhteishakuun logistiikkaan liittyvän tradenomitutkinnon! Ei paremmin voisi minulle sopia, kun olen miettinyt pitäisikö opiskella logistiikkaa vai johtamista.

Viikon päästä meillä alkaa loma! Tarkoitus on lähteä reissuun, kunhan vaan pysytään terveinä. 😀 Kaikki on nykyään tuosta samasta asiasta kiinni. 😀