Mauton maaliskuu: ilman herkkuja :D
1
Mies ehdotti viikko sitten, jos oltaisiin kaksi viikkoa ilman herkkuja. Mutisin, että sehän on sitten mauton maaliskuu, mikäs siinä. Olenhan ollut jo tammikuun alusta ostolakossa suklaan suhteen. Se ei kuitenkaan ole tarkoittanut sitä ettenkö olisi niin sanotusti herkutellut. Olen kantanut pullaa kotiin, mikä ei ole yhtään tapaistani, mutta jotain oli herkkuhiiren saatava. Olen myös ostanut herkkupähkinöitä eli niitä jogurtilla ja suklaalla päällystettyjä, koska nehän on melkein terveellisiä johtuen siitä pähkinästä sisällään.
PAHASTI ADDIKTOITUNUT
Vaikka olenkin korvannut suklaata kaikella muulla eikä herkuttelu kokonaisuudessaan varmaan ole vähentynyt, silti suklaasta irti päästäminen on keventänyt oloani. Henkisesti. Olen ihan oikeasti ollut pahasti riippuvainen suklaasta. Sitä oli oltava, tavan takia. Jos oli raskas viikko takana, piti saada suklaata. Milloin mitäkin, aina piti saada suklaata. Tähän siis voisi vaihtaa jonkun toisen kohdalla tilalle alkoholin ja kas, voisi väittää olevan alkoholiongelman. Minulla se nyt vain on ollut suklaaongelma.
Aina aiemmin miehen ehdottaessa tätä samaa, että oltaisiin ilman herkkuja, en ole pystynyt siihen. Nyt kun tätä suklaan ostamattomuutta on takana kaksi kuukautta, pystyn heittämällä olemaan lähes kokonaan ilman herkkuja. Lisäsin tähän nyt tuon ”lähes” sen takia, että nyt me sitten tehtiin eilen mansikkarahkaa ja tarkoitus oli tehdä myös pannaria, mutta ollaan vahingossa juotu jo ne pari litraa maitoa ilmeisesti kaakaon muodossa. 😀 Tuo ”lähes” on myös siinä mielessä tärkeä, että kenenkään ei tarvitse olla kokonaan ilman herkkuja. Kohtuus on avainsana ja normaaliin ruokavalioon kyllä mahtuu herkkujakin. Minä olen vain lähtenyt tuollaiseen suklaattomuuteen ja nyt myös miehen ”ilman herkkuja” -viikkoihin, koska ne puhdistavat. Jos ei pysty olemaan ilman jotain asiaa tai ainetta, silloin se on ongelmallista käyttöä. Toisaalta jos täytyy olla lakossa, silloinkin voisin väittää olevan joku ongelma. Koska tasapainoinen ja kohtuullinen elämä tuskin kaipaa tipattomia, lihattomia tai vaikka tällaista mautonta maaliskuuta. Koen kuitenkin nyt, että riippuvuudesta eroon pääsemisessä totaalinen stoppi on paras tie paranemiseen.
Seuraavan kerran saan ostaa suklaata pääsiäisenä. Voin kertoa, että kyllä odotan kovasti mignoneita ja muita ihania pääsiäisherkkuja.
Tiistaina kävin työkaverin kans kahvilla Skanssissa. 🙂
Perjantaina tuli postin mukana äidinmaitokoru, jonka tilasin!
Perjantaina käytiin kahvilla Kupittaalla, kuten aina nykyään. 😀 Kahvilla käydessä nyt sentään saa herkutella.
Eilen sain valmiiksi villasukat lapselle vihdoin…
AINAKIN ENSI VIIKKO VIELÄ
Ensi viikko jatkuu herkuttomalla mallilla ja se tuntuu hyvältä. 🙂 Jännä nähdä alkaako tämä näkyä painossa, sillä ensimmäiset kaksi kuukautta ei pahemmin ole sitä tehnyt, vaikka jossain välissä siltä tuntuikin.
Toivottavasti sulle herkut ei ole ongelma, kuten mulle ovat selkeästi olleet. Ehkä tämän ”kuurin” jälkeen minäkin osaan taas kohtuuden hieman paremmin.
Minulla oli yhdessä vaiheessa suklaaongelma. Oli muka aina kiire, ja sitten söin suklaata välipalaksi, lounaaksi ja joka välissä, mutta en ”ehtinyt” syödä ruokaa. Olin väsynyt ja stressaantunut, joten laitoin kaikki makeat tauolle kuukaudeksi. Aluksi kuulin päässäni juuri näitä ”ei kai kuivakakku ole makeaa” ”kai sitä kaakaota voi ottaa”, mutta kieltäydyin tästä saivartelusta ja jätin kaikki korvikemakeat ottamatta. Yritin syödä hyvän aamupalan ja kunnollisen lounaan. Kuukauden mittaan mieliteot makean perään haalistuivat ja ovat pysyneet järkevissä mitoissa sen jälkeenkin. Olen vieläkin joskus tosi harvoin saattanut syödä kokonaisen suklaalevyn, jäätelöpakkauksen tai keksipaketin, mutta ne ovat olleet yksittäisiä kertoja, ei mitään jokapäiväistä rutiinia.
Voin paljon paremmin, paino on ihan kohtuullinen ja normaali ruoka maistuu hyvin eikä enää tarvitse vedota kiireeseen ja jättää aterioita väliin.
Olen sitä mieltä, että elimistölle on helpompaa jättää makeat kokonaan pois kuin ylläpitää ”rajoittamalla” makeariippuvuutta.