Hae
Mari Hietala

Vauva oppi ryömimään!

Monet kerrat olen tänä vuonna googlettanut milloin vauva oppii ryömimään ja nyt googletan milloin vauva konttaa, sillä vauva oppi ryömimään viime sunnuntaina. Ai että! Tästä eteenpäin homma on pelkkää silmä kovana lapsen seuraamista, ettei vaan satu mitään. Hänellä tuntuu olevan nimittäin kova hinku ylöspäin, mutta meillä on onneksi huonosti kiipeilypaikkoja hänelle tässä vaiheessa.

Hänen suuri motivaattorinsa lähteä ryömimään oli tekniikka. Puhelin ja älykello… Hän on ollut kiinnostunut meidän puhelimista ja kelloista jo pitkään, mutta nyt keksimme laittaa puhelimen lattialle ja niin lähti poika sitä kohti innoissaan. Hän tietysti ajatteli, että jes, vartioimaton saalis kokonaan hänen. Sitten tylsä aikuinen tuli ja vei nenän edestä juuri ennen kuin hän ehti maistaa sitä. Koska ihan kaikkea on pakko maistaa. Niin kloorivettä vauvauinnissa kuin uimarengastakin.

Me ollaan nyt viisi kertaa käyty vauvauinnissa ja on kyllä ollut jokaisen euron arvoista puuhaa. Eilen nimittäin saatiin sukeltaa ekaa kertaa ja muutenkin poika oli aivan innoissaan koko ajan. Hän läiskyttää vettä ja tällä kertaa hän myös jutteli muille vauvoille, mitä ei aiemmin ole tehnyt. 😀

oppi ryömimään

Juuri äsken tapahtui sellainen ihme, että tämä ryömimään oppinut nukahti jo seitsemältä, mutta en pidätä hengitystä yöunet mielessäni. Ehkä hän pitää näitä vain päikkäreinä, herää puolen tunnin päästä ja touhuaa kymmeneen. 😀 Jos nukkua posottaa, on tämä ensimmäinen kerta laatuaan. Oma aika – mitä se on? Teki mieli kyllä nukahtaa hänen viereen, mutta ehkä itselle yöunet seitsemältä ovat turhan aikaiset. Kaikesta väsymyksestä huolimatta.

Huomenna muuten poika on tasan 7 kuukautta vanha jo! Ihan kiva siis, että oppi ryömimään jo, vaikka saankin juosta perässä seuraavat monta vuotta. Saa nähdä milloin tulee seuraava taito!


Seuraa blogiani instassa, facessa ja Bloglovinissa

Viikonloppu taas vaan hujahti

Keittelen täällä ruokaa meille kolmella eri levyllä, risottoa itselle ja kanaa riisin kera vauvalle. Meidän viikonloppu taas vaan hujahti ohi ja tuntuu, että tänään on saanut kaikkea olla tekemässä kamalalla kiireellä. Eilen me vietettiin koko päivä ensin Turun keskustassa ja sitten oli pieni pinnasänkyshow kotona. Tilattiin uus pinnasänky pojalle vanhan tilalle, mutta ei saatukaan kasattua sitä ja oltiin jo vanha ehditty purkaa. Pieni tuska ja ahdistus valtasi mielen siinä vaiheessa, kun ruuvit eivät osuneetkaan ihan kohdalleen ja tajuttiin, että koko sänky täytyy pakata uusiksi pahveihin.

Tänään meidän piti mennä retkelle, mutta mentiinkin munkkikahville Honkapirttiin. 😀 Sitten piti mennä Saaronniemeen, mutta oli niin paljon ihmisiä, että ajeltiin Myllyyn syömään. Sieltä mentiin Länsikeskukseen ja vihdoin käytiin vähän ulkoilemassa, oikein metsänkin puolella. Niin ihanan lämpimät säät olleet taas, ettei tällaisia voi ihan täysin tuhlata. Kaikki auringonpaiste tosin on pois kotihommista, mutta kerrankos sitä. Jäi vähän nääs kaivelemaan tuo pinnasänkyhomma ja siitä aiheutunut huonekaluruletti. Nyt meillä on yksi Ikean hylly nurkissa pyörimässä ärsyttävästi ilman mitään hyvää paikkaa ja muutenkin turhan ahdasta. Noh, onneksi on kevät ja aurinko, ne piristävät kaikesta huolimatta.

Metsä, jossa poikkesimme pikaisesti, oli Mälikkälän metsä. Olemme aikoinaan Raisiossa asuessa lenkkeilleet metsän poikki kuntorataa pitkin ja törmänneet siellä palokärkeen. Nyt keväinen sirkutus kuului ympäriltä eikä puhettakaan mistään maailmanlopun äänistä (palokärjen huuto). Nyt kun googletin Mälikkälän metsän, tuloksissa puhutaan ikimetsästä, mikä selittää kilpikaarnaiset männyt, joita osoittelin Tahkikselle. Hän jo silloin kyllä kommentoi voisiko se johtua siitä, että tämä on aika vanha metsä. 😀 No ehkä, ehkä se johtuu rakkaani siitä.

On kamalan surullista, että on suunniteltu tietä Mälikkälä-Kuninkojan metsien läpi Satakunnantieltä Haunisiin. Oikeastaan täysin järjetön ajatus, kun Myllyyn ja Haunisiin pääsee muutenkin hyvin näppärästi paria eri kautta. Ihan kaikkea luontoa ei tarvitsisi olla ihmisen aina pilaamassa. Siellä missä kilpikaarnaisia mäntyjä, sieltä pysykööt tietyömaat ynnä muut vastaavat poissa.


Seuraa blogiani instassa, facessa ja Bloglovinissa