Kantorinkka ekaa kertaa käytössä

Lähdimme viikko sitten lauantaina nopealle metsäkierrokselle kantorinkka mukanamme, jotta pääsee vähän testaamaan sitä käytössä ja muutenkin luontoon. Valittiin meidän retkikohteeksi Pomponrahka, joka on näin kesällä aina hyvin nopea kierros, sillä siellä ihminen syödään elävältä muuten. Kerranhan jouduimme hirvikärpästen kohteeksi kyseisessä paikassa, joten käymme Pomponrahkassa yleensä kerran kesässä tai harvemmin. Hieno paikka se kyllä on, sitä ei käy kiistäminen. Lisäksi Pomponrahkassa asuu harvinaisia luteita, hämähäkkejä ja perhosia.

Kantorinkka tuntui omassa pihassa lapsen kanssa hyvin takapainoiselta tällaiselle ihmiselle, joka ei ole rinkkaa kantanut pian kolmeen vuoteen. Kun sitten laittoi ihan vaelluskengät jalkaan, alkoi tasapaino löytyä paremmin. Lihaksetkin löytyi, mutta ei niissä voimaa ollut. Ihan hyvä siis oli aloittaa kantohommat ihan parin kilsan lenkillä. Uskon kyllä, että pidempikin rykäisy menisi, mutta ei se pahitteeksi olisi treenata ennen kuin lähtee ihan kunnolla vaeltamaan.

Tiesitkö, että suopursu kuuluu alppiruusujen sukuun?

Kantorinkka on tämän yhden reissun perusteella aivan välttämätön mielestäni vajaa 2-vuotiaan lapsen kantamiseen, jos aikoo yhtään enempää retkeillä ja vaeltaa. Nyt ei ole mitään estettä miksei voisi lähteä metsään aivan niin kuin ennen vanhaan. Olen niin onnellinen ja tyytyväinen tämän hankinnan johdosta. Hyvin sijoitetut sataset!

Seuraava koitos onkin sitten olla teltassa yötä! Nyt varmaan alkaisi olla kelit kohdallaan sitä ajatellen, mutta ei nyt tullut mieleen tälle viikonlopulle moinen asia. Ehkäpä sitten juhannuksena. Odotan jo kovasti milloin on seuraavan kerran sopivat kelit mennä taas metsään.

Seuraa blogiani instassa, facessa ja Bloglovinissa