Hae
Mari Hietala

Uudet talot, vanhat maisemat

*Sisältää mainoslinkkejä

Tahkis on tällä viikolla ollut lomalla, mutta me ei vallitsevan taloustilanteen takia lähdetty mihinkään reissuun. Puhun nyt omasta taloudestani, koska tokihan tuo toinen meistä käy töissä, mutta minä en ja siksi elän pienimuotoista hiljaiseloa. Nordea varmistaa mun jokaisen ostoksen kaupassa, joten olen vittuillakseni pitänyt kukkaron nyörit tiukalla. 😀 Niinpä viikon teema on ollut uudet talot, mutta vanhat maisemat.

Aloitettiin viikko seikkailulla Naantaliin asuntomessuille. Päästiin siellä uudiskohteiden makuun ja käytiinkin heti seuraavana päivänä katsomassa yhtä suhteellisen uutta taloa maaseudulta. Siitä lähtien on yömyöhään google sauhunnut, kun on etsitty eri vaihtoehtoja ja mietitty mitä tehdään.

Käytiin me tiistaina myös Kustavissa. Ollaan oltu ehtiväisiä. Käytiin syömässä munkit, ajettiin Raisioon Myllyssä käymään ja sitten sinne talonäyttöön. Keskiviikkona meillä oli leffailta, sekin Myllyssä. Katsottiin uusi Thor.

En oo miljoonaan vuoteen ostanut kirjaa, mutta *tän mä haluan!!

Torstaina käytiin uudelleen katsomassa houkuttelevaa taloa, mutta tällä hetkellä ainoa este ostamiselle on vuokratontin lunastushinta. Vuosivuokra tontista on niin jäätävä, ettei muu olisi järkevää kuin lunastaa tontti omaksi. Siksi tuli taas seinä vastaan, vaikka tuo talo on kyllä sellainen, mikä vie yöunet ja kaikki.

Talosta innostuneena tässä onkin tullut jo tutkittua talopaketteja ja ties mitä, vaikka ei me kyllä sellaisenkaan touhuun lähdetä. Sitten löysimme Turun seudulla taloja rakentavan A. Hellmanin, josta Laura oli kirjoittanut postauksen aikoinaan. Hänen kokemuksien perusteella tuotakin vaihtoehtoa voisi harkita. Koska olen hyvin nopea näissä asioissa, sovimme näytöt kahteen A. Hellmanin taloon maanantaille, koska haluan nähdä kumman työnjälki on parempaa, hänen vai sen toisen vastaavan, jonka tekemä talo kaihertaa mielessä edelleen.

Ja jotta välillä olisi muutakin ajateltavaa, eilen kävimme tervehtimässä turkulaista kuuluisuutta, Kullannuppua. Poikaa vähän pelotti mennä hevosen selkään eikä hän aivan yhtä rohkeasti ollut koskemassa kuin koiraan tai kissaan. Tallilta menimme Ilmaristen grillille syömään ja ajelimme Nousiaisten kautta kotiin.

Tänään todennäköisesti vain hiljennymme talobudjettimme äärelle ja toivomme universumilta merkkiä. Katsotaan joudutaanko unohtaa uudet talot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.