Kuulumisia perhearjen keskeltä

Ah, me päästään tänään leffaan! Haluan mennä katsomaan sen uuden hömpän, jossa on Julia Roberts ja George Clooney. En tiedä leffan nimeä, höhö. 😀 Mutta mitäpä sillä on väliä, kun pääsee lepäämään hetkeksi tästä nykyisestä ruuhka-arjestaan?

Olen nyt kolme viikkoa ollut töissä ja se on ollut parasta, mitä hetkeen on tapahtunut, jos ei söpön pienen pojan hassutteluja oteta huomioon. Mielenterveys on parantunut, jos näin rajusti voi ilmaista, mutta olen oma iloinen itseni nykyään enkä mökömökö 24/7. Raskasta on ollut välillä huonojen öiden takia, mutta olen selvinnyt. Tänä lauantaina en ole rekan alle jäänyt kuten kahtena edellisenä ja se on ihan parasta!

Kävimme tutustumassa päiväkotiin torstaina ja siellä pitäisi aloitella ensi viikolla. Se ressaa, mutta kai siitäkin selvitään. Aikovat nukuttaa lapsen vain yksille päiväunille, mutta jos olisin kasvatusalan ammattilainen, en tekisi niin vaan antaisin alle 15 kuukauden ikäisen lapsen nukkua ne kahdet päiväunet, jotka hän tarvitsee. Lisäksi lapsemme pääsi 2-3 -vuotiaitten ryhmään, vaikka hän itse täyttää kaksi ensi vuoden elokuussa. Tuo ryhmä ja päiväkoti oli kuulemma ainoa vaihtoehto meille, vaikka oikeasti haimme sen toiseen yksikköön, joka sijaitsee käytännössä meidän pihassa. Tietenkään emme voi voittaa elämän lotossa paikkaa vierestä vaan ensi viikosta alkaen lähden joka aamua aivan päinvastaiseen suuntaan kuin missä olen töissä. Sujuva arki ja niin edelleen.

Mitäs muuta? Kokeilin tiistaina lihaskuntotreeniä, koska houkuttelisi hankkia vahvat reisipalat näiden surkastuneiden tilalle. Enää puuttuu kunnon yöunet, jotta voisi oikeasti harrastaa yhtään mitään rasittavaa. Näin vanhan ihmisen palautuminen kun ei ole mitään huippuluokkaa.

Seuraavaksi pitäisi varmaan tehdä jotain ruokaa, jotta päästään lähtemään varamummun luo reilun tunnin päästä ja sitten sinne elokuviin. Niin siistiä mennä rentoutumaan!

Tässä tällainen pikainen pläjäys kuulumisia täältä perhearjen keskeltä, joka on siis juuri niin kiireistä kuin voi olettaa. Illat menee lapsen nukuttamiseen ja sitten on itse niin väsynyt, ettei voi kuin nukuttaa itsensä.

Seuraa blogiani instassa, facessa ja Bloglovinissa