NAISTENLIIGA: TPS – ÅLAND UNITED 13.10.2018

Hyviä uutisia kaikille teille, jotka olette koko kesän odottaneet minun rantautumistani naisten jalkapalloa kuvaamaan! Nyt tein sen! Tepsimuijien kauden viimeinen kotipeli pelattiin eilen Urheilupuiston yläkentällä ja mikäs sen parempi hetki mennä kuvaamaan naisten jalkapalloa. Ettei vaan vahingossa olisi niin hauskaa, että haluaisi tehdä sitä enemmänkin.

Jos yhtään osaisin hävetä, saattaisi minua hieman nolostuttaa, kun enhän minä itse sitä keksinyt, että voisin mennä kuvaamaan. Eräs jalkapalloilija lähestyi minua viestillä ja kysyi olenko tulossa kuvaamaan, jolloin en tietenkään voinut sanoa, etten tule. Ei meillä ollut mitään sellaisia suunnitelmia, jotka olisi ollut pakko toteuttaa juuri eilen, joten niinpä sitten pakkasin kuvauskamat reppuun ja sutasin räpsyttimiin mustaa väriä. Noloilun sijasta olin tosi iloinen, kun minua kaivattiin kentän laidalle ja siitä myös, kun tiedän näistä kuvista olevan iloa pelaajille itselleen. Kiitos, kun sain tulla ja anteeksi, kun en ole käynyt.

Kadoksissa ollut kuvausmotivaationi on todennäköisesti lymyillyt koko tämän vuoden yläkentällä. Kuvaamaan lähteminen oli tosi kivaa, lähestyin yläkenttää hengästyneenä (pirun allergia!!) ja onnellisena, kentän laidalla hymyilytti ja kaikki oli mahtavaa! Ei sääntöjä eikä vieressä riehuvia pallopoikia. Pystyi keskittymään just siihen mitä oli tekemässä, siihen tärkeimpään, eli pelkkään kuvaamiseen. Lisäksi naisten jalkapallo on niin nopeatempoista, ettei siinä ehdi miettiä täyttyykö meret muovista, minkä kotzonen ottaisin illalla ja moneltakohan Gaala tänään tulee.

Naisjalkapalloilijoilla on myös mun unelmakropat kaikilla ja he ovat kaikki tosi nättejä, joten ehkä mun pitäisi kuvata naisia enemmän ja kuvitella, että lopulta musta tulee itsestä yksi samanlainen. Hyvä suunnitelma?

Mokkapalat ovat myös yksi tosi hyvä syy lähteä naisten matsiin. Mikä sen mukavempaa kuin tauolla hakea kahvia pahvimukiin ja napata mukaan samalla joku leivonnainen? Minusta jalkapallopelejä kannattaisi mainostaa mokkapaloilla sen itse lajin lisäksi.

Ja loppuun vielä perinteinen tepsiläisten maalihali. Voiko ihminen enempää toivoa kuvatulta jalkapallopeliltä? Todennäköisesti ei. Olosuhteet ainakin olivat ihan parhaat, sillä tämän matsin kuvasin maassa istuen. Se paras kuvakulma jalkapalloon. Kuvista tulee heti paljon parempia. Vai mitä mieltä olette?

Yksi asia vielä ennen kuin menen väkisinhalaamaan synttärisankaria sängyn puolelle: tepsimuijat te ootte ihania! ❤️ Ensi vuonna komennatte minut heti ekaan matsiin, jos en itse tajua tulla! ?