Vanhan ajan bloggaamista
2
Tänä aamuna kumpusi jostain mielen syövereistä ajatus bloggaamisesta ja siitä, mitä sisältöä blogiini oikein tuotan. Etsin eilen vanhasta blogistani kuvia siitä, kun mulla on ollut oranssit hiukset ja siitä varmaan jäi jotain alitajuntaan. Olen aiemminkin selaillut 10 vuotta vanhoja postauksiani ja miettinyt kuinka ihanan erilaista bloggaaminen silloin oli. Niissä postauksissa oli tietynlainen rentous ja minä valokuvasin arkea. Kissoja, kasveja, hevosia, itseäni ja ihan kaikkea. Sisällöllisesti ne eivät aina ehkä antaneet niin paljon lukijoille, koska olin laiska avaamaan ajatuksiani ja toisaalta ihan pirun varovainen. Olin esimiesasemassa ja siviilielämäni taas oli hyvin erilaista kuin esimerkiksi nyt. Pienet paikkakunnat jne.
Itse kuitenkin tykkään nyt siitä silloisesta tyylistä. Silloin aikoinaan myös te lukijat tykkäsitte. Teitä oli enemmän kuin nyt.
Niin usein olen ajatellut, että pitäisi palata siihen samaan tyyliin. Kirjoittaa tietysti paremmin kuin silloin, mutta valokuvata samalla ajatuksella ja kirjoittaa osaksi päiväkirjamaisesti, koska pidän siitä. Mitä mieltä te olette? Tykkäättekö pelkästä asiasta vai käykö arkiset höpinät?
Noh, tästä lähtee.
Käytiin tänään kaupassa. Todettiin viikko sitten, ettei kauppoihin ole mitään asiaa perjantaisin ja lauantaisin, joten pakko tällä viikolla hoitaa viikonlopun ostokset jo torstaina. Niinpä suunnattiin tänään töiden jälkeen Prismaan ja seikkailtiin siellä väistellen ihmisiä sekä ihmetellen kuinka marja-altaat voi vieläkin olla tyhjiä.
Korvissa mulla oli tänään vaaleanpunaiset pilvenhattarat, jotka olen kuulkaas suunnitellut ihan itse! Iiriskukkakoru antoi väritystehtävän instastoryssaan joku viikko sitten ja minä sitten taiteilin tuollaiset vaaleanpunaiset pilvet. Meinasin ensin tehdä siniset, mutta vaihdoin väriä. En yhtään tiennyt, että Iiris aikoo tehdä nuo oikeasti ja lähettää vielä minulle. Se oli täysi yllätys, kun löysin eilen kirjeen sohvaltamme. Niin ihana, kiitos vielä kerran!
Ostin tänään uuden meikkivoiteen, kun kevätaurinko on polttava ja kaipaan iholleni suojaa. Ehkä vähitellen pian lipsun taas meikkaamaan tämän myötä tai sitten pysyttelen vain meikkivoiteessa.
Tänään oli myös päästävä lenkille. Koko viikko mennyt ihan harakoille urheilun suhteen, kun ei oltu yhtään suunniteltu meidän aikatauluja ja koko viikkoa. Maanantaina kävin osteopaatilla, tiistaina podin päänsärkyä ja eilen kävin kampaajalla, joten siinä se sitten menikin. Olen instassa kuolannut muiden ulkoilukuvia ja miettinyt milloinhan itse ehtisin. Tänään mentiin ja oli kyllä kivaa hölkötellä hetki. Olisi kiva alkaa juosta taas.
Vanhan ajan bloggailun virittelyn lisäksi vanhojen postausten selailu on saanut minut haaveilemaan muistakin asioista. Haluaisin meille kissan ja omakotitalon. Jo aiemmin viikon sisään olen haaveillut siitä omakotitalosta, lampaista, kanoista, koirasta ja kissasta. Kuulostaa pahalta, eikö? ?
Vanhan ajan bloggaustyyli oli myös mun mielestä mukava! Tykkään lukea pelkkiä kuulumispostauksia. Nykyään kuulumiset jaetaan kuvan tai parin saatteena lyhyenä Instagram-postauksena, ja ne ihan pikaiset kuulumiset hiomattomine valokuvineen laitetaan Storyyn. Blogeihin kirjoitellaan sitten ns. kunnon asiapostauksia. Se on vähän tylsää tavallaan. Asiapostauksen lukee, jos aihe sattuu itseä koskettamaan tai kiinnostamaan. Kuulumispostauksen lukee joka tapauksessa. 😀 Eikä samaa sisällöntuottajaa välttämättä muista, jaksa tai viitsi seurata usealla eri alustalla, jolloin jää usein sen varaan, mitä blogista lukee, jos ei jaksa hyppiä Instan puolelle tai jos ei edes käytä Instaa. Kuulumispostaukset kunniaan! 😀
Oi! Kiitos tästä rohkaisevasta kommentista. 🙂 Täytyy siis alkaa kyl tehä edes kerran viikossa joku vanhan ajan kuulumisjuttu ja mieluiten siis useamminkin, mutta pakko myöntää, että eilen ainakin ihan taas unohdin koko blogin. Moni arki-ilta menee silleen, kun on päästäny käsistä tän sellaseks 1-2 kertaa viikossa -touhuksi. Mut ehkä ajan kanssa alkaa taas muistaa paremmin. 😀