Hae
Mari Hietala

Naisten Liiga: TPS – FC Honka 18.5.2019

Vaikka eilen jännittikin kuinka selviän monen tunnin auringossa olemisesta ehjin nahoin, selvisin tosi hyvin! Auringonpaiste keskipäivän aikaan oli todella paahtava, mutta osasin juoda juuri sopivasti samalla, kun tepastelin Teräsrautelan kenttää edestakaisin kuvaten Nappulaliigaa. Kotona ehdin viilentyä hyvin ennen kuin piti taas lähteä eikä kuumuuskaan tuntunut niin pahalta siinä kolmen pintaan päivällä. Yläkentälle päästyäni olisin ollut taas jo valmis uppoutumaan vesisankoon, mutta jätin väliin kuitenkin. Join kahvia ja söin mokkapalan, niiden voimalla jaksoi taas hyvin kuvata.
Kuvasin tämän matsin vähän eri tavalla kuin mihin olen itseni opettanut vuosien aikana. Tässä on tullut niin paljon kuvapyyntöjä vastustajan joukkueessa pelanneilta, että on pakko muuttaa omia tapojaan kuvata. Yritän jatkossa kuvata molempia joukkueita sekä jopa julkaista niitä kuvia. Usein kuvien tekovaiheessa tulee se ”nääääh, en mä tätä julkaise” ja sitten moni ihan hyväkin otos jää jonnekin arkistoon pölyttymään.
Idea tähän molempien joukkueiden kuvaamiseen sai potkun pyllylle siis viime viikkojen kuvapyynnöistä, mutta vaati FC Hongan Turkuun, jotta jotain loksahti päässä paikoilleen. Nykyään Hongassa pelaava Pikkujämsän Elli kyseli minua nimittäin kuvaamaan ihan kauden alussa jo ja lupasin kuvata edes Turussa ellen Espooseen innostu lähtemään. Koska eilen piti kuvata sekä Tepsiä että Elliä, yritin painaa nappulan pohjaan aina, kun pallo oli jonkun jaloissa. Ei värillä siis väliä, kunhan vain pallo on jollain. Katsotaanpas mitä sain aikaiseksi!

Tuolla ihmisellä oli aivan ihanan värinen donitsi ranteessa, jonka kanssa sininen kynsilakka kruunaa kokonaisuuden. Oli pakko ottaa kuva! Ihanat värit sinulla jollain, joka jouduit kuvatuksi! 

Kuvauspaikkani oli tällä kertaa hieman huono enkä saanut oikeastaan ollenkaan yleisöä taustalle, mutta oli pakko asettua johonkin, missä on edes vähän varjoa. Istuin siis molemmat puoliajat jossain puolivarjossa ja jäin liian sivuun, jolloin yleisö ei osunut taustalle useinkaan. 

Näin kun aivottomana seurasin vain palloa, en tiedä yhtään tapahtuiko pelissä jotain. Ei mitään käsitystä jalkapallosta muuta kuin se, että oli kivan tasaista eikä peliä vihelletty poikki koko ajan jonkun pellesirkuksen takia. Naiset eivät tee sellaista ja siksi heidän kuvaaminen on rentouttavaa sekä miellyttävää.
TPS – FC Honka 1 – 1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *