Siivoushulluus on iskenyt

Siinäpä otsikko, jota en ajatellut ikinä kirjoittavani. Siivoushulluus ja minä samassa lauseessa aiheuttavat minut tuntevissa ihmisissä lähinnä naurua, mutta siinäpähän naureskelevat. Mitä seuraan instassa, sitä minunkin tekee mieleni tehdä. Ensin harhauduin budjetointiin ja oman talouden seuraamiseen, mikä ei tokikaan ole yhtään huono asia. Eikä ole tämä siivoushulluus myöskään, koska olen todella laiska siivoamaan.

Ongelmani on se sama kuin monilla muillakin: kaikella tavaralla ei välttämättä ole paikkaa ja nekin, joilla olisi, jäävät lojumaan välillä sinne sun tänne. En myöskään ole kovin hyvä viikkaamaan vaatteita ja tänään me viikkailtiinkin miehen kanssa niitä yhdessä, koska hän osaa tehdä tosi siistejä vaatekasoja. Sitten kun niitä siinä viikkailtiin yhdessä, viikkasin luonnostaan aivan samoin kuin hänkin ja silti mun vaatekasat aina repsottavat. En tajua. Ehkä kaikkia ei vain ole luotu viikkailemaan?

Tällä hetkellä mä liotan mun yhtä Mainion paitaa Vanishjauheessa, koska mä en enää keksi mitä muutakaan sille voisi tehdä, jotta siitä saisi taas pinkin. Se pestiin kerran yhden väriä päästäneen vaatteen kanssa ja nyt sen pinkki taittaa siniseen. Aivan kauhea! Jos vaate värjäytyy pesussa, parasta mitä voi tehdä, on pestä se heti perään uudelleen. Missään nimessä sen ei saa antaa kuivua. Minun pinkki paita tietysti kuivui ja olen sitä käyttänyt, mutta mua ahdistaa ihan hirveästi se värjäytynyt sävy. Ahdistaa myös tuo Vanishjauhe tällä hetkellä, ristus mitä myrkkyä!

Siivoushulluus on erittäin tervetullutta, kun meillä on lähes aina sotkuista (lelut pitkin ja poikin). Pitäisi vähän vaihdella järjestystä täällä ja käydä erittäin paljon kaappeja läpi. Olisi myös ihana jaksaa arkena siivota edes joku vartti illassa, koska siinä ajassa ehtii tosi paljon jo. Se sellainen touhu kuitenkin tuntuu aina jäävän lapsen nukuttamisen ja oman ajan jalkoihin, mutta voihan sitä tietysti aina yrittää. Aamuisin on ihana lyllertää siistiin keittiöön. ♥