Kuuraa ja oravabongailua
2
Vietin eilen yksinäni päivää, kun meistä toinen osapuoli oli töissä. Aamu oli niin kaunis, että painelin ulos kahvin juomisen ja eilisen postauksen kirjoittamisen jälkeen. Kamera kaulassa kyttäsin oravia ja lintuja reilun tunnin.
Pian ulkoilureissuni jälkeen lähdin köpsöttelemään kohti Turun keskustaa kahvitreffeille yhden emännän kanssa, jota en ollut nähnyt aivan liian pitkään aikaan. Kävimme lankakaupassa hiplailemassa mohair- ja silkkilankoja ennen kuin painelimme kahville vaihtamaan kuulumisia.
Myöhemmin illalla ohjelmassa oli kauppareissu ja neulontaa kotisohvalla. En varmaan yllätä, kun sanon olevani aivan koukussa villapaidan tekemiseen enkä siis mitään muuta just nytkään haluaisi tehdä. Käsi on vähän kipeä, mutta ei kai se haittaa. Täytyy neuloa, kunnes langat loppuvat ja joudun odotella uutta erää, jonka tilasin juuri eilen. Miksi oi miksi en keksinyt neulomista jo 10 vuotta sitten? Tiedän kyllä vastauksen tähän: olin liian kiireinen juoksemaan muiden ihmisten kotkotusten perässä ja ihan viimeisenä ajattelin itseäni.
Nyt menen katsomaan millaista pizzapohjaa tuolla keittiön puolella ollaan vaivaamassa, ihanaa sunnuntai-iltaa sulle! ♥
Vitsit miten hieno kuva oravasta tuo ensimmäinen,
oot kyllä taitava!
Virtaviivanen, linjassa puun kanssa, samat värisävyt,
ja ennen kaikkea oot tavottanut just sen hetken ENNEN KUIN
se on maassa.
Aiva ihana!
Lähetä se johkii luontolehteen,
katso ympärillesi luonnossa -julkaisijalle, jollekin..
ja
tunnistan tuon hiplaamisen tarpeen,
kävin ite Eurokankaan alessa…………….
ja
energiat, ne taivaalliset, muistatko,
ovat nyt erittäin otolliset käsitöille,
mestarikutoja Arachne asialla,
Tanhuan "kulta-ajalla" kaikki neuloo..:)
langat loppuvat kaupoista ja puikot senkus kilisevät..
joo
öitä
😀 Ihana Nikki! 🙂 Kiitos! 🙂 Täytyy pitää mielessä, että lähetän ton johonkin 😀
Hauskaa, jos nyt on joku neulomisbuumi tähtienkin mukaan.. Yllättäen minä tanssin aina just, kuten taivas käskee.