Hae
Mari Hietala

Peugeot 407: EGR-venttiili

*Sisältää mainoslinkkejä

Aika seksikäs otsikko näinkin lifestylepainotteisessa blogissa vai mitä? Minulla on ollut tapana kirjoitella autoni oikuista, mutta suosituin auto-aiheinen postaukseni ei enää kulje mukana täällä Vaikuttajamedialla, kun on sen verran vanha. Voisin toki uudelleenjulkaista sen. 🙂 Joka tapauksessa, tämän päivän aiheena meillä on *EGR-venttiili, jonka olemassaolosta minulla ei ollut vielä kuukausi sitten mitään haisua.

EGR-venttiili liittyy pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmään. Se säätelee takaisin saapuvan pakokaasun määrää. Jos se on aivan tuhannen tukossa, ei järjestelmä toimi ja auto voi oireilla monin eri tavoin. Dieselautossa oireita on monenlaisia, kuten koputtava ääni moottorista, epätasainen tyhjäkäynti, kulutus kasvaa, kiihdyttämisessä on ongelmia, turbon ongelmat ja auton yleinen suorituskyky laskee.

Meillähän tämä meni niin, että auto alkoi nykiä lämpimillä keleillä ihan yhtäkkiä jo monta vuotta sitten. Nykiminen lisääntyi vuosien aikana, kunnes tuli lisäoireita, joista kerron pian. Nykiminen oli sellaista pientä ja viatonta, jonka kanssa pystyi elämään. En oikein tiennyt mihin sen yhdistäisi, kun ei ollut väliä onko auto kylmä vai lämmin, ainoa toistuva asia oli pienet kierrokset. Pienillä kierroksilla auto ei oikein jaksanut vaan nyki, eikä loppua kohti sillä voinut enää ajaa esimerkiksi kolmosella muuta kuin lujaa.

Ennen Ahvenanmaan reissua veimme auton korjaamolla käymään ihan eri asian takia, mutta kun luettiin vikakoodit, sieltä tuli monta juttua EGR:ään liittyen. Juuri samana päivänä hyvä kun pääsimme yksistä liikennevaloista eteenpäin, kun auto meinasi hyytyä siihen paikkaan. Se oli ensimmäinen kerta, kun EGR oireili kunnolla! Lähdimme autolla Ahvenanmaalle, koska ei reissua voinut enää perua ja vaikka olisi voinutkin, en olisi halunnut. Jos auto olisi jättänyt välille, ei meillä olisi ollut hätää, koska Ahvenanmaalla nyt vaikka kävelee saaren päästä päähän ja kai siellä taksit kulkee.

Kun kaasutti kunnolla, päästiin yli mystisestä tuhannesta kierroksesta, joka oli autolle niin kauhean vaikea kierrosluku. Sen kohdalla auto kävi tosi huonosti. Onneksi päästiin laivaan ja takaisin. 😀 Auto meni korjaamolle ja sain sen takaisin seuraavana päivänä. EGR oli vaihdettu, mutta toista ongelmaa ei vielä saatu korjattua, joka liittyy jonkun mutkan kautta hiukkassuodattimeen.

egr-venttiili

EGR-VENTTIILI KANNATTAA VAIHTAA

Kun ajoin auton kotiin korjaamolta, se tuntui ihan siltä samalta pösöltä kuin aikoinaan. Se oli vakaa ajaa, se oli tasainen, se oli hiljaisempi eikä nykinyt yhtään. Se kesti pieniä kierroksia! Aivan ihana!!

Olisinpa silloin tiennyt autoista näin paljon, kun toinen korjaamo kertoi noin 5 vuotta sitten että joku pakokaasuun liittyvä venttiili on rikki, mutta ei sitä kannata korjata KUN SE MAKSAA NIIN PALJON. Olennainen tieto olisi ollut myös se, että auto ei liiku ilman sitä venttiiliä, vaikka se venttiili maksaakin sen 200 euroa.

Ihmiset liikenteessä – mihin teillä on kiire?

Vaikka yksi lempiharrastuksistani onkin turkulaisten mollaaminen, on Turku opettanut minulle jotain ihan hyvääkin. Turussa autoa ajaessa on nimittäin joutunut opetella pysähtymään suojatien eteen, mikäli joku on juuri aikeissa ylittää tien. Aivan niin kuin normaalien ihmisten täytyy osata tehdä auton ratissa. Täällä ei päde pohjalaisten liikennesäännöt ja on vain parempi antaa ihmisten kävellä tien yli, koska he pitävät täällä siitä etuoikeudestaan kiinni.
Kaupungissa ajellessa on myös joutunut hyväksyä sen, että edessä hituroivat sunnuntaiajelijat eivät aja yhtään sen lujempaa, vaikka itse huutaisi ja kiroilisi kuinka paljon. Aina on jotain edessä, minkä takia joutuu seistä liikenteessä muutaman minuutin kauemmin, jolloin valot ehtivät muuttua punaisiksi seuraavassa risteyksessä.
Tänä vuonna mun työmatka muuttui kaupunkiajelusta maantielle ja ehdin jo miettiä kuinka kivaa on, kun saa koko matkan huristella satasta. Paitsi ettei saa. Raision läpi kulkee molempiin suuntiin todella paljon rekkoja ja ylipäätään mitä vain liikennettä, joten aika harvassa ovat ne päivät, jolloin vauhtia olisi itsellä se 100 km/h. Tässä muutamina aamuina on myös joutunut pysähtyä ihan yhtäkkiä, koska edessä on ollut kolari.
Viimeisin kolari sattui tällä viikolla keskiviikkoaamuna ja se aiheutti pientä ruuhkaa. Poliisi ohjasi minut ja monet muut pois ohikulkutieltä ja loppujen lopuksi mulla meni työmatkaan tunti, kun yleensä ajelen sen 20 minuutissa.

Ihmisten käytös kolaritilanteissa on ihmeellinen. Yritetään tunkea vasenta kaistaa ohi, vaikka hyvin nähdään oikean kaistan jumittavan. Olisiko siihen vaikka jokin syy, että se oikea kaista pysähtyy? Sitten ne vasenta kaistaa kiitäneet joutuvat lyödä vilkun päälle tiensä päässä ja tunkea oikealle kaistalle toisten eteen. Eikö sen vertaa pysty tässä maailmassa enää odottaa, että odottaisi omaa vuoroaan, koska se meille kaikille tulee kuitenkin ajallaan?
Nämä etuilijat ovat todennäköisesti niitä samoja tyyppejä, joiden on pakko ohittaa kaikki ketkä ajavat 90 km/h tai 100 km/h. Ohitus on pakko tietysti hoitaa käyttämättä vilkkua ollenkaan ja mikään väli ei ole liian pieni, jos ajaa saksalaisvalmisteista hevosvoimavekotinta.

Olen itse edelleen hieman huono turvavälien kanssa, mutta yritän opetella. Olen huomannut, ettei perseessä roikkuminen ole kovin kivaa, kun itse ajaa, sillä ikinä ei voi tietää milloin joutuu lyödä jarrut pohjaan ja sitten se joku tulee omasta takalasista läpi. Silti ohikulkutiellä ajellessani olen päättänyt, etten välitä mitä takanani touhutaan, sillä ajan just sitä vauhtia kuin ajan. Kaikkien kuuluisi ajaa autoa juuri niin hiljaa kuin haluaa ja olla välittämättä muista. Taajamarajoitusten noudattaminenkin on nykyään oikeastaan vain hauskaa, koska huomaan sen usein ärsyttävän takana tulevia.
Mitä rauhallisemmin ajaa, sitä paremmin pystyy havainnoimaan ympäristöään. Ei tule vahingossa ajettua jalankulkijan päälle, vaikka kuinka on pohjalainen liikennekulttuurikasvatus. Liikenteessä voi oikeasti tapahtua ihan mitä vain, milloin vain. Kiireelle voi tulla loppu hyvin nopeasti, jos keskittyy vain kaahaamaan eikä se loppu ole kovin kaunis aina.
Niin että malttia liikenteeseen, kiitos.