Rahaa sukanvarteen
Lupasin kovasti alkuvuoden korvilla kirjoittavani tänä vuonna enemmän rahasta. Olen lykännyt aiheen ottamista käsittelyyn kuitenkin kaikki nämä kuukaudet, sillä mitään erikoista ei rahan suhteen ole tapahtunut. Korona alkoi jyllätä ja se kyllä vaikuttaa meidän kaikkien talouteen pitkässä juoksussa, vaikka ihan kaikkia suomalaisia ei vielä olekaan lomautettu. Korona vaikuttaa koko maailmassa talouteen, eivätkä suomalaiset siltä myöskään säästy ja sitä kautta ajat voivat olla hyvinkin rankat. Joku sanoi jossain päin someani 90-luvun laman olleen aika heppoista kamaa siihen verrattuna, mikä meitä nyt tulee koronan myötä koettelemaan.
Kiitollinen olen siitä, kun laitoin stopin rakkaalle harrastukselleni shoppailulle viime kesänä. Mun vuosi ilman uusia vaatteita -haastetta kirjoitettiin op.mediaan juttu tässä taannoin, just ennen kaikkea koronauutisointia. Jutussa kehuin kovin kuinka onnistuin säästämään rahaa viime vuonna haasteeseen ryhtymisen seurauksena, mutta rahat aika pitkälti valuivat auton korjaamiseen. Auto onkin vienyt tänä vuonna jo siinä määrin, että nykyään joka kerta nähdessäni koko auton, tuijotan sitä murheissani miettien onko sen pakko hajota käsiin just tänä vuonna. En vain millään haluaisi lähteä vaihtamaan autoa, sillä se tuo aina mukanaan kaikenlaisia yllättäviä kuluja, vaikka niin kyllä tuo vanhakin auto. Onnellisia ovat ihmiset, jotka eivät autoa tarvitse.
Kunhan vain saan talouteni balanssiin toivottavasti pian, alan taas säästää. Tuntuu vain näitä säästökohteita riittävän. Yksi niistä on tietysti auto, mikä tarkoittaa useampaa tonnia. Niin monta tonnia, että saan olla ostamatta uusia vaatteita vielä pari vuotta. Vai ostaisinko auton sijasta sähköpyörän ja poljen sillä joka päivä 10 km töihin? Harmi, että se ei kulkuvälineenä välttämättä ole kivoin mahdollinen lumituiskussa? Vai onko? Onko jollain kokemuksia?
Toinen hieman lyhyemmän tähtäimen säästökohde on makuupussi. Sellainen, joka maksaa maksimissaan 300 euroa. Jotta päästään Tahkiksen kanssa yöpymään jollekin laavulle joskus tulevan puolen vuoden aikana.
Tarvisi ostaa myös muutamia vaatekategoriaan kuuluvia asioita, kuten uudet lenkkarit maantiekäppäilyyn (haluan ehkä Hokat!), Levikset (tai jotkut mielellään vastuullisesti tuotetut, en tiedä onko Levikset moiset) ja jotkut nahkanilkkurit. Olen nyt vedellyt läpi talven samoilla kengillä ja se alkaa vähitellen puuduttaa. Todennäköisesti en pidä kuitenkaan kiirettä tämän kategorian ostoksilla, koska kiire niillä ei ole ja vielä kaksi kuukautta ostolakkoa jäljellä. Se ei ole paljon.
Tästä alkaa nyt siis säästäminen. Ihan alkuun aseeni tässä touhussa ovat kaiken turhan ostamisen lopettaminen, vaateostosten minimointi sitten kun on taas lupa ostaa ja noh, eipä tarvi enää kahvillakaan käydä ulkona, kun se ei nyt ole kovin suotavaa. Täytyy vain toivoa, että jatkossakin on jotain, mistä säästää, sillä tänä aikana mikään työpaikka ei ole itsestäänselvyys.