Ase kevätväsymystä vastaan: aurinkoa ulkoa ja purkista

Heipsan hopsan! Mulla on tänään ollut kaksi aamua. Ensin viiden jälkeen join pikaisen aamuteen ja kävin viemässä miehen Turkuun, sitten takasin nukkumaan ja nyt poukkoilen taas pystyssä. Toisen heräämisen jälkeen totesin ulkona olevan tänään joku maailman ihanin keli! Harmitti vähän, etten pysynyt hereillä silloin viiden jälkeen, mutta viime yön unet jäivät vähän huonoiksi, että oli pakko yrittää nukkua lisää. Tänään on nimittäin tekemistä paljon enkä halua minkään kaatuvan siihen, että väsyttää. Tässä on väsyttänyt ihan tarpeeksi alkuviikosta.

Väsymykseni oli todennäköisesti monen pienen asia summa, mutta ensimmäisenä aseena sitä vastaan käytin vanhaa tuttua D-vitamiinia purkista. Otin 3 päivää putkeen ja johan alkoi väsymys väistyä lopulta.

Nythän Deetä saa taas ulkoa ainakin viikonloppusin, joten maaliskuun jälkeen purkkivitamiiniannostaan uskaltaa alkaa vähän pienentää. Itse en aio lopettaa purkista popsimista ennen kesäkuuta, sillä D-vitamiinin puutos on vallitsevista olotiloista kaikista ärsyttävin. D-vitamiini nimittäin vaikuttaa niin moneen asiaan. Sen todennäköisesti tajuaa vasta, kun saattaa itsensä puutostilaan. Olen nimittäin menneen talven saarnannut joka toiselle vastaantulijalle D-vitamiinin tärkeydestä ja joka toinen vastaantulija on lähinnä pyöritellyt silmiään.

Koko talven olen popsinut oliiviöljyyn tehtyjä pillereitä (mainoslinkki) ja ne imeytyvät itselläni ainakin hyvin. Nyt voin jopa sanoa näin, kun tämä on todistettu verikokeella tammikuussa. Ostin purnukan syksyllä eli tämä ei ole edes mikään pr-lahja -mainos.

Nyt täytyy jatkaa valmistautumista päivän koitokseen. Ohjelmassa on Tepsin harkkamatsin kuvaamista Kupittaalla, kaupassa haahuilua ja kotihommia. Pitäisi myös fyssarin määräyksestä treenata lihaskuntoa, joten katsotaan saisiko semmoista ujutettua johonkin väliin.

Hauskaa lauantaita!