Arkilenkille lähiluontoon

Tänään oli päästävä arkilenkille lähiluontoon, vaikka todellisuudessa töiden jälkeen olisi helposti voinut jäädä kotiin makaamaan. Onnistuin hankkimaan nimittäin työpäivän aikana pienen orastavan pääjumin, joka vei energiat täysin. Kuten me kaikki kuitenkin tiedämme, ei mikään muu toimi pääjumiin paremmin kuin ulkoilu ja niinpä päätin vaihtaa lenkkivaatteisiin kaikesta huolimatta. Sitten mentiin!

Meidän omassa pihassa oli harakoiden suurajot ja järjettömät tappelut. En ole koskaan kuullut harakoiden vastaavia kurkkuääniä. Varislintujen kevätpuuhia on jotenkin tosi mukava seurata, kun ovat aika hassuja. Varsinkin vuosi sitten Sauvossa nähty korppien parittelulento on jäänyt mieleen ja olisikin mahtavaa nähdä vastaavaa myös tänä vuonna.

Halusin metsään, joten jatkoimme matkaa kohti parin kilsan päässä sijaitsevaan pieneen metsään, jossa viime vuonna kuulimme hömötiaisia ja kerran punarinta lauloi kauniisti metrin päässä välittämättä meistä. Kaipuuni metsään on alkanut kasvaa kevään myötä ja ihan hyvä niin, koska tämä blogikin kaipaa jo vähitellen retkeilyä, eikö vain.

Metsä oli ihanan rauhoittava. Vaikkemme siellä pitkään olleet, sain silti annoksen rauhaa. Tuijotin kuusten oksia, jotka kimmelsivät ilta-auringossa ja mietin kuinka hyvä on olla. Kaikki arjen asiat unohtuivat, työpäivää myöten. Metsään meneminen kannattaa ihan aina kuin myös arkilenkille lähteminen. ♥

Nyt ei auta kuin toivoa viikonlopuksi mahtavia kelejä, sillä lähiluonnon lisäksi haluan johonkin kunnon retkelle juomaan kuksakahvia, vaikken enää kahvia juokaan periaatteessa. Talven aikana on tullut googleteltua uusia reittejä ja hinku tiettyihin paikkoihin on kova. Nyt kun lumetkin ovat jo suurin piirtein sulaneet, voi suunnitella kallioisempiakin retkiä. Näin keväällä vielä ekstraa retkiin tuovat muuttolinnut sekä lintujen leikit ylipäätään. Koko luonto herää eloon ja se on kyllä keväässä ihan parasta joka kerta! ♥

Seuraa instassa!