Lenkkeilyä, kesäkukkia ja duplojen paukuttelua

Me tultiin just kävelylenkiltä koko perhe ja nyt keittiössä puuhaillaan ruokaa meille kaikille. Kiva auringonpaiste ulkona, mutta tuuli on ihan järkyttävä. Ei siis mikään sellainen keli, joka houkuttelisi ulkoilemaan enemmänkin. Eilen oli paljon parempi sää minun makuun, kun satoi! Kesäsade raikastaa ja antaa myös luvan levätä. Me tosin ei tietenkään levätty vaan käytiin molemmat juoksemassa! Minäkin! 10 kuukautta meni synnytyksestä, että sain aikaiseksi. Oli ihanaa. Jouduin tosin laittaa urheiluliivit tilaukseen, kun ei mitkään vanhat enää mene päälle ja juoksemista olisi mukava harrastaa koko kesä.

Olikin tosi hyvä mieli eilen, kunnes oveen koputettiin päivällä. Alakerran naapuri kävi kertomassa, että meiltä kuuluu aikamoinen melu hyvin usein. Poika oli juuri tätä ennen paiskonut varamummun ostamia duploja täysiä lattiaan, niin kuin hän tekee joka päivä tyhjentäessään duplosäkkiä. Tiedättehän sen leikin, jolla lapsi harhautetaan tekemään välillä jotain muuta kuin nousemaan seisomaan. Ei nimittäin ihan koko ajan jaksaisi olla juoksemassa perässä ja vahtimassa, ettei poika lyö päätään lattiaan. Duplojen heittely on mukava hengähdystauko.

Valitettavan vaikea sitä on vauvan puuhasteluja rajoittaa, mitä ääniin tulee. Eilen illalla puuroa odotellessa oli varsinainen messu taas kuin myös nukkumaan mennessä. Lisäksi poika huutaa kurkku suorana aamuisin (5-8 välillä), jos äiti kehtaa lähteä käymään vessassa. Voihan se olla, että nämä elämän äänet vituttaa, mutta tämä on kerrostalo. Viimeinen kerta kun minä asun kerrostalossa, toivottavasti.

Tuon kohtaamisen jälkeen lähdimme ostamaan kesäkukkia parvekkeelle, että saisi jotain piristystä. Toimi! Sain monta ihanaa kukkasta asumaan meille.

Nyt on mukavaa, kun on kesäkukkia ja sekin, kun käytiin jo lenkillä. Elämän äänistä en ajatellut ottaa enempää stressiä, meillä sentään on kuitenkin hiljaista ainakin öisin.

Seuraa blogiani instassa, facessa ja Bloglovinissa