Minilomalla Helsingissä
2
Kun on elellyt omassa ilmastonmuutostietoisessa kuplassaan ja kuvitellut ihmisten vähitellen vähentävän matkustelua, sitä on huomannut koronaviruksen nopean leviämisen kertovan ihan päinvastaisesta. Ihmiset liikkuvat, kuluttavat ja matkustavat varmaan entistä enemmän koko ajan, koska ainahan sitä voi rahalla kompensoida luonnon tuhoamista. Valitettavasti maapallo ei taida sillä rahalla tehdä yhtään mitään ja koronakin on sen jo osoittanut: kun lentäminen ja kuluttaminen ihan todella vähenee, ilmakin puhdistuu.
Tämä oli oikein hyvä aloitus postaukselle, jossa ajattelin kertoa kuinka me itse matkustimme Suomen pääkaupunkiin torstai-iltana. Juuri kun oltiin hyvin lähellä sitä, ettei päiväkoteja ja kouluja jo laitettu kiinni. Emme tietenkään lentäneet vaan matkustimme junalla, joka on ilmastonmuutoksen kannalta suotavampaa, mutta vallitsevan koronatilanteen kannalta ei tietenkään kovin mahtavaa toimintaa.
Päätimme kuitenkin kaikesta huolimatta lähteä Helsinkiin minilomalle, kun oli junaliput ja hotelli varattuna. Emme ajatelleet sen olevan mikään maailman suurin riski, vaikka koronatartuntoja onkin eniten nimenomaan pääkaupunkiseudulta. Olen itse ainakin kuvitellut niiden olevan niillä ihmisillä, jotka ovat palanneet ulkomailta kotiin, kuten lähes kaikki muutkin koronatartunnat Suomessa tähän asti. Elän siinä uskossa nytkin vielä, ettei korona ole lähtenyt leviämään Suomessa vasta kuin ulkomailla matkustelevien kautta. Lähipäivät tietysti osoittavat sen olenko itse esimerkiksi napannut koronan tapahtumasta, jossa olin perjantain Helsingissä, meidän hotellista tai junasta.
Loma ulkomaailmasta teki joka tapauksessa todella hyvää. Hotellihuoneessa sukkahoususillaan suklaata syödessä koki olonsa erittäin rentoutuneeksi, vaikka uutisissa puhuttiinkin pelkästään koronasta. Sairastumista ajatellen ihminen on aina vahvoilla silloin, kun ei ole stressaantunut. Siksi suosittelenkin kaikille koronastressaajille tekemään asioita, joiden avulla voi jylläävän viruksen unohtaa ja oikeasti rentoutua.
Meidän Helsingin retkelle oli syykin. Minä kävin perjantaina Riannon uusissa tiloissa tutustumassa Changen bikini- ja alusvaatemuotiin, koska joskus nyt vaan on kiva käydä näyttäytymässä jossain, kun niin harvoin missään blogin kautta käyn.
Tapahtuman jälkeen treffasin Tahkiksen ja käpsyttelimme keskustaan syömään. Kävimme sen jälkeen hotellilla kääntymässä ja lähdimme kasvitieteelliseen. Tiedättekö, että kukkakaupoissa käyminen on myös tosi rentouttavaa ja kasvitieteellisissä käyminen etenkin? Niin paljon vihreää ja kosteaa ilmaa.
Illaksi olimme varanneet pöydän Murusta, mikä oli ihan loistovalinta. Niin hyvää ruokaa, ai että! Kuola valuu, kun muistelen selleritartar-annosta ja risottoa. Hitto!
Lauantaina aamupalan jälkeen kävimme kiertämässä pikaisesti vastapäätä hotellia sijainneen luonnontieteellisen museon ennen kuin huone piti luovuttaa. Puolen päivän jälkeen kiertelimme keskustassa, kävimme syömässä, kahvilla ja lopulta hyppäsimme Turun junaan.
Muistin hakea mun pistokaspaketinkin kotimatkalla.
Turkuun päästessä kävimme kaupassa ja loppuillan lepäsimme. Väsytti. Menimme aikaisin nukkumaan ja tänä aamuna heräsimme ennen seitsemää. Lähdimme aamupalan jälkeen lenkille ja nautin kyllä ihan täysin siemauksin ulkoilmasta, vaikka siellä tuulista onkin. Kuulimme ja näimme kiuruja. Mikään tässä keväässä ei enää yllätä, kaikki tapahtuu liian aikaisin.
Loppupäivän olemme olleet karanteenissa, vaikka ei meillä siis mitään oireita ainakaan ole. Molemmilla on normaali ruumiinlämpö ja jos yskittää, se johtuu liian kuivasta sisäilmasta. Olen käyttänyt ajan ja energian hyväkseni järjestelemällä huonekaluja sekä viherkasveja uusiksi.
Onko sinulla mitään mielen päällä koronasta vai joko se tulee korvista ulos?
En sanoisi, että tulee korvista ulos. Mutta kyllä se vaikuttaa KOKO mun elämään. Töissä erityisjärjestelyt, kaikki harrastukset päättyneet tämän vuoden osalta. Samalla suuri osa sosiaalista elämää katoaa, kun ei ole joukkueen treenejä, omaa valmentamistyötä tai muiden joukkueiden korispelejä, joissa käydä viikonloppuisin.
Onneksi nyt on aikaa tehdä niitä tavallisia arkisia juttuja enemmän, kuten vaikka käydä juoksemassa ja metsässä kävelemässä, kokkailla kotona, katsoa sarjoja ja tehdä nettiopintoja.
Silti kirpaisee.
Nojuu, sinulla taitaa olla ammatti, jossa tämä tosiaan näkyy + tuo joukkuelajiharrastus. Mulla ei edelleenkään tunnu eikä näy missään, koska töissä käydään ihan samoin kuin aina ennenkin. Tsemppiä kotihommiin! 🙂