Hae
Mari Hietala

Kosmetiikka kiinnostaa pitkästä aikaa

*Sisältää mainoslinkkejä

Menneinä vuosina minulla on ollut tapana ottaa esiin kosmetiikka täällä blogissani silloin tällöin, sillä olen teinistä saakka ollut hyvinkin kiinnostunut meikkaamisesta. Muistan kuinka istuin joskus eteisen lattialla meikkaamassa iltaa varten, kun siinä sattui olemaan kaikista paras valo meidän huushollissa. Meikkasin antaumuksella ja käytin äitin luomivärivarastot hyödykseni aina. Äitilläni on ollut todella hyvä maku meikkien suhteen, koska kaikki luomivärit esimerkiksi olivat Christian Dioria suurimmaksi osaksi.

Minusta tuli vuosien myötä sekakäyttäjä. Nuorempana saatoin ostaa enimmäkseen selektiivistä kosmetiikkaa, mutta sittemmin hinnat ovat kallistuneet jotenkin aivan liikaa omalle kukkarolle ja toisaalta markkinat ovat muutenkin aivan erit kuin aiemmin. Nykyään hyviäkin meikkejä voi ostaa parilla eurolla (essence). Lisäksi luonnonkosmetiikka on myös jyrännyt mukaan. Vaihtoehtoja on todella paljon verrattuna siihen, että aikoinaan Seinäjoen Anttilan markettimerkit olivat lähinnä Lumene, L’Oreal ja Maybelline.

Vajaa vuosi sitten tein niinkin radikaalin ratkaisun, että lopetin hetkeksi arkena meikkaamisen kokonaan. Se oli ihan kamalaa alkuun, ainakin ne ensimmäiset päivät. Sitten siihen tottui ja oli jopa hieman erikoinen olo, kun taas meikkasi töihin.

kosmetiikkaa arkena

Meikkaamisesta irtaantumisen jälkeen olen vähitellen taas palaillut arkimeikkailuun, jos minulla on siihen aamulla aikaa. Välillä herään niin myöhään, että on parempi vain sutaista päivävoide naamaan suihkun jälkeen ja siirtyä syömään aamupalaa.

Viime aikoina olen kokenut pienimuotoista innostusta meikkaamista ja kosmetiikkaa kohtaan. Se tuntuu tosi piristävältä pitkästä aikaa. Ihoni on välillä vähän paskemmassa kunnossa ja välillä taas paremmassa. Nyt kun se on parempi, on tosiaan into meikatakin suurempi. Juuri viime viikolla ostin *Bohon meikkivoiteen, koska se on ihanan kosteuttava.

Viikonloppuna klikkailin Jolielta ostoskoriin *silmämeikinpoistoaineen, josta olin jo hetken haaveillut. Käytin samaa kolme vuotta sitten ja nyt halusin taas kokeilla. Tänään huomasin House of Organicilla alkaneen luonnonkosmetiikkapäivät ja vähän syyhyttäisi tutkailla tarjontaa, koska tarvitsen pian uuden yövoiteen (nyt käytän *tätä) sekä ripsivärin.

Vaihteleeko sulla paljon meikkailuinnostus vai meikkaatko vaan aina tai olet meikkaamatta?

Lopetin arkena meikkaamisen

Minua on vuosia vaivannut se, miten kiireisiä lähtöni töihin ovat olleet. Ensin olen meikannut puoli tuntia, sitten syönyt puoli tuntia ja lopuksi vielä ajanut töihin lähes puoli tuntia. 1,5 tuntia touhuamista ennen kuin saa siirrettyä itsensä työmaalle, jonne olisi joka päivä kiva mennä tosi ajoissa, koska sitten pääsisi kotiin myös aikaisemmin.
Yli 10 vuotta siinä meni ennen kuin kamelin selkä katkesi lopulta. Asiaan vaikutti se, että olin saattanut hieman liu’uttaa itseäni miinuksen puolelle ja miinuksen takaisin tekeminen tuntuu aina olevan työläs operaatio. Niinpä päätin kuukausi sitten lopettaa meikkaamisen arkena, jotta ehtisin töihin aikaisemmin. Kuulostaako kamalalta ajatukselta? En siis tarkoita oman naamani kannalta vaan, että pystyisitkö itse moiseen velttouteen vai onko se sinulle jo arkipäivää?

Ensimmäinen päivä oli vaikea. Tuntui koko päivän niin kuin jotain puuttuisi. Seuraavana en enää muistanut koko asiaa ja kaikki viikot sen jälkeen: ei tunnu missään. Aamut ovat nyt ihania, kun ei tarvitse miettiä meikkaamista. Pesen hampaat, mietin päivän asun, syön aamupalan ja lähden. Yksinkertaista ja nopeampaa kuin ennen. Lisäksi illat ovat niin ihania, kun ei ole sitä ”eäääää pitäisi pestä nää meikit” -hommaa.

Luulen jatkavani tällä linjalla vielä jonkin aikaa, mutta hieman kyllä kaipaan meikkaamista. Se on kivaa, sillä saa ryhtiä ripsiin ja piiloteltua ihon virheitä. Hauskaa vaihtelua kuitenkin tämä olla meikkaamatta ja olen aivan ihastunut nopeisiin aamuihini. Ihana lähteä heti, kun on aamupala syöty.

Koetko sä koskaan, että meikkaamiseen menee liikaa aikaa? Vai meikkaatko edes?