Hae
Mari Hietala

Elämän suurten mysteerien äärellä

Mun piti kirjoittaa jo aamupäivällä postaus, mutta suoraan aamulenkin jälkeen koin tärkeimpänä asiana öljytä meidän uuden lemon lime marantan ja muistin koko postauksen vasta, kun olimme jo menossa Turussa käymään. Sen jälkeen en enää oikein ehtinytkään missään välissä kirjoittaa ja nyt harhaannuin googlettamaan mun auton starttausongelmaa, koska musta tulee täysin toimintakyvytön, jos mun autossa on vähänkään mitään vikaa. Nyt siinä sitten on. Hänestä on tullut tosi laiska lähtemään käyntiin ja internetistä ei ole yhtään mitään hyötyä ongelman suhteen, sillä vika voi olla mikä tahansa taivaan ja maan väliltä. Tavallaan haluaisin uskoa starttimoottorin vetelevän viimeisiään, mutta entä kun auto lähtikin yhtäkkiä käyntiin kuin palmun alta pelkästään sillä, etten painanutkaan kytkintä pohjaan startatessa? Kuten sanoin, mä en pysty ajattelemaan yhtään mitään muuta, jos mun autossa on vikaa. Yritän silti.
Mähän sain tietää tuossa jo joku aika sitten, että mun työt jatkuu, jolloin seuraava selvitettävä asia elämässä on meidän kotikuviot. Olen varsinkin loppuviikosta ahkerasti seurannut vuokra-asuntojen ilmoituksia, sillä päätimme suunnata vuokralle vielä joksikin vuosiksi ennen oman ostamista. Ehdimme käydäkin jo yhdessä asuntonäytössä, mutta se asunto ei ollut meitä varten ja toinen, joka olisi ollut tosi kiinnostava, ehti poistua markkinoilta. Elättelen toiveita, että tämä asuntojuttu olisi ratkeamassa piakkoin, sillä auto-ongelma painaa päälle ja uskon vakaasti ongelmien määrän olevan vakio. Ehkä pian siis saamme tietää meidän seuraavan kodin osoitteen ja muuttopäivän, jotta voin suunnata kaikki henkiset voimani ja rahavarantoni pösön korjaamiseen.

Auton ja asunnon metsästämisen lisäksi tänään ollaan ihmetelty uutta lehteä enkelinsiivessä (kuinka söpö hän voi olla?!), käyty aamulenkillä Mälikkälän metsässä, voisilimäpullakahvilla Turun keskustassa ja moikkaamassa työkavereita jokilaivalla. Ei kuitenkaan jääty viettämään iltaa sen enempää heidän kanssaan vaan tultiin kotiin ajoissa, koska huomiselle on kaikenlaisia suunnitelmia. Nyt leffaa katsomaan ja vihdoin ruokaa! Palataan huomenna futiskuvien kera ?

Viherkasvit valtasivat asunnon

Se alkoi ihan viattomasti juorusta, palmuvehkasta ja peikonlehdestä. Sitten tuli kultaköynnös ja -palmu. Sitten nukkumatti. Sitten raitamatti ja nukkumaija. Sitten vähän lisää maijoja, toinen nukkumatti, taas lisää maijoja, pari kaktusta, pennimuori, anopinkieli, rönsylilja, muorinkukka, toinenkin muorinkukka… Meillä on todennäköisesti yli 50 viherkasvia ?
Mutta viherkasvit ovat kivoja! Ihania! Mahtavia! Ne tuovat ilmettä sisustukseen, niiden kasvamista on kiva seurata, ne puhdistavat ilmaa siinä samalla sekä kosteuttavat sitä.
Enkelinsiipi (Irkulta), yönkuningatar (äitiltä), minimaijoja (Bauhausista), kitukasvuinen anopinkieli (aluepäällikön työhuoneesta), muratti (eräältä pohjalaisemännältä), aivan ihana muorinkukka (Plantagenista) ja peikonlehti (Pirilän kukkatalosta ehkä)
Hurahdimme alunperin matteihin ja maijoihin ihan tosissaan. Luin matista, että se sopii tosi hyvin juuri makuuhuoneeseen puhdistamaan ilmaa, sillä se ei allergisoi. Halusin sellaisen, mutten oikein tiennyt mitä ja mistä etsiä. Googletin miltä nukkumatti näyttää ja ihastuin sen kirjaviin lehtiin oitis. Olin vähän skeptinen sen suhteen, mistä löydän meille yhtäkkiä matin, mutta niin hän vain tuli vastaan paikallisessa Bauhausissa.
Myöhemmin meille selvisi näillä matti- ja maijakasveilla olevan tapana nimensä mukaisesti nukkua öisin. Ne nostavat lehtensä ylös iltaisin ja avaavat ne levälleen päivisin. Se kuulosti sen verran hauskalta, että kyseisiä kasveja täytyi saada lisää.
Raitamatteja kaksi erilaista, silkkimaija vähän piilossa, verkkomaija (Bauhausista) ja joku maija, jonka nimeä en tiedä (Pirilän kukkatalosta)

Huomasimme myös kuinka eri kukkakaupoissa on tosi kiva kierrellä. Olemme tehneet sitä välillä hyvinkin tiuhaan tahtiin ja myyjät varmaan jo ihmettelevät, mikä hiipparikaksikko me oikein ollaan. Useinhan sitä tietysti tuli ostettuakin joku uusi horsma, kun noita maijojakin on joku miljoona erilaista ja toinen toistaan hienompia. Yhtään rumaa mattia tai maijaa ei ole olemassa.
Aaroninparta ?

Pennimuori, aaroninparta, muorinkukka (Plantagenista), kultaköynnös x 3, kaktus ja tumma palmuvehka eli Raven (Pirilän kukkatalosta)
Muutamia pistokkaita olemme ostaneet myös kasvitieteellisestä puutarhasta, kuten aivan ihanan aaroninparran, kilpipiilean, lehtikaktuksia ja kiinanruusuja. Kiinanruusuista yksi aikoo ilmeisesti alkaa kukkia pian, vaikka hän on tosi pieni vielä.
Suurin yllätys tapahtui tämän viikon tiistaina liittyen nukkumatin harvinaisempaan versioon, lemon lime marantaan. Törmäsin joskus instassa moiseen ja sen jälkeen olemme välillä googlettaneet, josko kukkaa saisi jostain nettikaupasta, joka toimittaa Suomeen. Joka paikasta se on aina ollut loppu, kunnes tiistaina jostain vain tuli mieleen taas tuo asia ja löysinkin yhden hollantilaisen puljun. Linkkasin Jonille, joka vastasi ”ehkä se vielä joskus rantautuu Suomeen”. Vastasin, että joo niinpä ja jatkoin elämää. Tulin kotiin, paukkasin keittiöön ja mikä se siellä pönötti? No se samperin lemon lime maranta. Miten sattuikaan? ? Mies oli tilannut sen pari viikkoa sitten minulta salassa ja yllätti kyllä tosissaan! Leijun vieläkin jossain nukkumattipilvessä ja olen onnellinen, kun meillä on moinen kasvi täällä. Se on niin hieno!

Meillä on siis kunnon viidakko ja hiilinielu täällä. Yhtään uutta kasvia meille ei oikein enää saisi tulla, sillä tänne ei mahdu enää enempää. Haaveissa kuitenkin on jättipeikonlehti ja pari erilaista muorinkukkaa sekä tietysti ne kaikki loputkin maijat, joita emme vielä omista.
Mitä viherkasveja sulla on?