New year, new me, eikö niin! Minun uuden vuoden lupauksiin liikunnan osalta kuuluu vatsalihasten ja tasapainoni parantaminen. Selvää on kuitenkin, että vuoteen tulee sisältymään niin paljon liikuntaa kuin vain mahdollista. Mieluiten myös eri lajeja, eikä vain pelkkää lenkkeilyä, mutta toistaiseksi liikunta tänä vuonna on ollut pelkkää ulkoilua.

Se ei tietenkään haittaa, koska ulkoilu on ihan parasta. Kun pönöttää toimistossa kaiket päivät, on pakko päästä työpäivän jälkeen ulos. Niinpä tavoitteena on vatsalihasten vahvistamisen lisäksi ulkoilu lähes päivittäin.

Tammikuulle lenkkejä kertyi 9. Pisin oli vähän vajaa 5 kilometriä ja se sijoittui meidän lähimaastoon tänne Raisioon. Meikäläisen kovin keskivauhti oli tuolla samaisella viiden kilsan lenkillä, 5,5 km/h.

Tammikuun liikkumiset loppuivat siihen, kun tulin kipeäksi. Aina sitä jotain pientä tuntuu tulevan, mikä vaikuttaa lenkkeilyyn ja muuhun. Parantumista odotellessa.

Helmikuulle en ole suunnitellut mitään erikoista vaan samaa rataa olisi tarkoitus liikkua kuin ennenkin. Ulos lenkille vaan heti, kun tämä nuha antaa myöten.

Kirjoitin eilen unelmien selkiytymisestä ajan kuluessa. Yksi asia minua hiertää minun ja unelmieni välissä edelleen pahasti ja se on tietysti englannin taito. Minä en ole koskaan mielelläni puhunut englantia, koska kuvittelen, etten osaa ja käyttämättömyydestä juontuu myös se, etten todellakaan ikinä kirjoita englanniksi. Haluaisin kyllä, mutta en uskalla.

Haluaisin päivittää instagramin osittain ainakin englanniksi. Futispostauksiin olisi hyvä kirjoittaa muutama lause englantia, jotta blogin seuraamisessa olisi jotain järkeä ulkomailta käsin. Olen ajatellut tätä asiaa jo yli vuosi sitten, mutta ainoa mitä olen asialle tehnyt, on ollut olosuhteiden pakosta alkaa puhua töissä englantia asiakkaiden kanssa. Koska kaikki nyt vaan eivät osaa suomea. Niinpä minä osaan nykypäivänä sopia lähetysten jakoaikoja englanniksi, mutta siinä se osaaminen sitten onkin.

Tuntuu, ettei kynnys puhua enää ole niin kamalan korkea kuin aiemmin. Jotain hyvää siis työssä, jossa on välillä pakko möngertää vieraita kieliä. Seuraavaksi pitäisi vaan ottaa asiakseen se englannin kirjoittaminen.