Hae
Mari Hietala

Arkiherkku: mansikkarahka

Kun olin teini, äiti teki usein herkkuhampaan kolotukseen mansikkarahkaa. Ei siis sillä, etteikö meillä olisi muutenkin herkuteltu, mutta siis mansikkarahka kaikessa terveellisyydessään on vaan ihan ylihyvää.
Olen ollut vuosia syömättä mansikkarahkaa, kun ei vaan ole tullut itse tehtyä. Noin pari viikkoa sitten eräänä perjantai-iltana tuli yhtäkkiä olo, että nyt on muuten saatava mansikkarahkaa ja niin me sitten teimme heti lauantaina sitä. Tai siis mies teki, minä nautin lopputuloksesta.
Mansikkarahkan tekeminen on hyvin yksinkertaista. Tarvitset:
1 purkki maitorahkaa
1 purkki kuohukermaa
mansikoita
vaniljasokeria

Vatkaa kerma, ripauta vaniljasokeria maun mukaan (mitä vähemmän, sen terveellisemmän makuista rahkaa) ja sekoita rahkan sekaan. Heitä vielä mansikat mukaan ja rahka on valmis.

Tätä on nyt pitänyt saada 3 kertaa hyvin lyhyen ajan sisään eikä siihen oikein kyllästy. Toimii niin hyvin viikonloppuna jälkkärinä, välipalana ja viimeksi eilen iltapalana pienen treenin jälkeen. Ootko sä herkutellut mansikkarahkalla?

Naistenliiga: TPS – KuPS 13.4.2019

Eilen vihdoin alkoi Naistenliiga turkulaistenkin osalta. Marssimme Turun Urheilupuiston yläkentälle ajoissa ennen yhtä, joten ehti hyvin vaihtaa kuulumisia kuvaajakollegoiden kanssa pitkän talven jälkeen ja tsekata millaisia mokkapaloja buffetissa on tarjolla, mmm. Minusta kaikkien ihmisten kannattaisi käydä kahvilla futismatseissa eikä missään ostoskeskuksissa, sillä 3 euron pullakahvit itse ainakin nautiskelen paljon mieluummin kuin puolet kalliimmat. Futismatseissa sitä paitsi leipomukset ovat oikeasti äitien tekemiä ja samalla näkee myös sitä jalkapalloa.
Naisten ja miesten jalkapallossa on jostain syystä eroa. Naisilla on niin kova vauhti päällä jatkuvasti, etten minä ehdi somettaa kunnolla. Toisella puoliajalla en edes halunnut, koska peli oli niin jännittävä.

Kuvaaminen taisi olla pientä hakemista, kun en minä naistenkaan joukkueesta tunne kaikkia naamoja samoin kuin joskus ennen. Vanhat tutut ovat vaihtaneet seuraa ja tullut uusia tilalle, mutta onneksi tilanne korjaantuu, kun vaan käy ahkerasti kuvaamassa. Alkaa tunnistaa muitakin kuin kapteeni Urosen ja Niemen Inkerin.

Kaikin puolin oli kuitenkin mukava käydä kuvaamassa peliä. Yläkenttä on tosi kiva paikka kuvata, koska siellä voi myös istua maassa, toisin kuin Veritaksella (kenttä ei ole niin kupera) ja se, että saa kahvia ja muita virvokkeita, se vaan kuuluu pelitapahtumaan. Naisten peleissä ei myöskään koskaan ole tylsää.
Seuraavan kerran pääsen kuvaamaan näitä emäntiä lauantaina 27.4. Tulee muutenkin kahden viikon kuvaustauko jalkapallosta, kun välissä on pääsiäinen ja silloin on ihan muut asiat mielessä.
TPS – KuPS 2-1