Jee, viikonloppu! Me tultiin just kaupasta, jossa käytiin muutaman muun lauantaikierroksen kautta. Herättiin tänään taas kuudelta (hieman väsytti), syötiin aamupala ja lähdettiin lenkille. Ilma oli niin ihanan raikas! Ah! Ja maailma kirkas ja kaunis.

Vähän epäilytti kuinka jaksan ja hengästynkö hetkessä, kun loppuviikkoa kohden on tuntunut painetta jossain nenän perällä ja kurkku omituiselta, mutta taitaapi olla kyse ennemmin allergiasta kuin jostain muusta. En ainakaan hengästy lenkillä mitenkään erityisemmin eikä urheilu tunnu raskaalta, joten siitä päättelin kyseen olevan jostain muusta nyt. Pujo ainakin suhuuttaa nyt kovin, joten ehkä se on vain jotain sellaista. Pääasia, että pystyy urheilla, joten tilanne ei ole kovin vakava.

Lenkkeilyn jälkeen lähdettiin käymään Turussa kahvilla ja sitten kaupan kautta takaisin kotiin. Nyt tehdään ruokaa, katsotaan Siltaa ja sitten on taas elämä avoinna kaikelle. Täytyisi tehdä niinkin mielenkiintoisia juttuja kuin putsata leivänpaahdin ja myrkyttää meidän kiinanruusut, joihin on muuttanut jotain eläimiä. Niin ja jotain kuvia pitäisi myös käydä läpi, kun kuvasin eilen jalkapalloa Kaarinassa.

Hyvin tässä siis saa ajan kulumaan, siitä ei tämäkään viikonloppu ole kiinni. Hauskaa lauantaita sulle! Huomenna niitä futiskuvia sitten tältä kanavalta 🙂

Minulta kysyttiin juuri twitterissä pari päivää sitten, mitä mun vuosi ilman uusi vaatteita -haasteelle kuuluu. Hyvää kuuluu, vaikka vähän väliä jotain himotuksia onkin, vastasin.

Olen nyt ollut kaksi kuukautta ostamatta uusia vaatteita. Ensimmäinen kuukausi meni helposti, koska kesälomareissulla ei pahemmin käynyt vaatteet mielessä, mutta toinen kuukausi onkin sitten ollut houkutuksia täynnä. Ei tarvitse kuin nähdä jokin kiva vaate jonkun päällä instassa, tv:ssä tai jossain blogissa ja olen heti haluamassa samanlaista. 

Olen tajunnut mun vaatekaapista puuttuvan ainakin täydellisen sinisen topin, t-paitoja (ihan kuin niitä ei muka olisi tarpeeksi), tyylikkäitä toimistohousuja ja jakkutakkeja. Totuus: taivaansinistä toppia en omista, mutta ilman sitä pärjään kyllä, minulla on kolmet erilaiset toimistohousut + kaikki farkut ja jakkutakkeja löytyy muutamia myös. Lopputulema: pärjään näillä vaatteilla vaikka seuraavat kaksi vuotta, jos on ihan pakko.

Tämä haaste on ihana, kun se pakottaa kokoamaan jo olemassa olevista vaatteista erilaisia asuja. En esimerkiksi ole aiemmin jaksanut käyttää erästä villatakkiani, mutta huomasin joku aika sitten sen tuovan asuun kuin asuun kivaa särmää. Se menee toimistossa minkä alaosan kanssa tahansa, etenkin kun se on musta.

Tuntuu myös siltä, että pitkästä aikaa olen valmis panostamaan pukeutumiseen. Teen kaikkeni välttääkseni huppareita, vaikka niitä rakastankin, mutta rakastan myös oikeasti jakkupukuja. Kynähame + bleiseri = parasta. Sellaista yhdistelmää minun päälläni ei kuitenkaan ole nähty kymmeneen vuoteen, mutta ehkä vuoden sisään tullaan vielä näkemään.

Näiden kuvien asu on muuten mun todellinen päivän asu tältä päivältä. Näillä olin töissä tänään.