En tiedä muistatteko enää niin kauas, mutta juhannuksen jälkeisellä viikollahan minua kohtasi kahdenlaiset uutiset. Ensimmäisenä yt-ilmoitus, jonka jälkeen parin päivän päästä vuokraemäntä irtisanoi vuokrasopimuksemme. Tuossa tilanteessa alkoi puskea hikeä tällaiselle peruspositiiviselle pohjalaisakalle, joka tietysti pohjalaisena kuvittelee olevan universumin ainoa lempilapsi ja siitä syystä suojassa kaikelta pahalta.

Siinä sitä sitten odoteltiin heinäkuu ja puolet elokuustakin, jotta sai tietää täytyykö ensin hakea töitä ja sitten asunto vai voiko suoraan mennä siihen asunnonhakuun. Paljon tuli keskusteltua uudesta kodista pitäisikö ostaa oma jo vai mennä vielä vuokralle. Päädyimme lopulta vuokravaihtoehtoon ja sitten sitä alettiin kytätä vuokra-asuntoja netistä hyvin aktiivisesti.

Se oli masentavaa. Tämä meidän nykyinen asunto on sen verran hyvin laitettu, ettei tästä niin vain voi muuttaa mihin sattuu. Useimmissa asunnoissa olivat keittiöt alkuperäisessä kunnossa, muovimatot kylppärissä tai muuten vaan jotain vikaa. Se on paha, kun tulee liian nirsoksi.

Päätin lopulta kokeilla somen voimaa, vaikkei nyt sinänsä mikään kiire tällä asuntoasialla ollut, kun aikaa on vuoden loppuun asti muuttaa. Sainkin sitten muutamia viestejä, joista yksi kolahti kyllä heti. Sain kuvia asunnosta ja molemmat oltiin ihan myyty välittömästi. Siinä se taas oli, se ”toi se on” -fiilis, mikä tästä nykyisestäkin kodista meille heti tuli aikoinaan.

Päästiin katsomaan asuntoa jo samana viikonloppuna ja ihanahan se tietysti oli. Hyvä kun malttoi millään lähteä pois, mutta piti päästää nykyinen asukas jatkamaan omia puuhiaan.

Siitä se sitten suttaantui ja nyt on nimet papereissa. Vuokrasopimus on jo allekirjoitettu ja pääsemme muuttamaan ajoissa ennen vuoden loppua, jee!!

Arvaatteko mihin muutamme?

Turkuun.

Pohdiskelin tässä ääneen kuinkahan ihmeessä tämänkin postauksen aloittaisi, johon poikaystäväni: ”olipa kerran raha, joka katosi..”. Niinpä. Olipa kerran raha, joka katosi. Se katosi viime viikolla kaikkeen niin tavalliseen, ettei paremmasta väliä. Viime viikko oli kaiken kaikkiaan hyvin tavallinen, mitä nyt mystinen teehetki keskellä viikkoa Nesteellä, höhö!

Lauantaina jouduimme turvautumaan American Dineriin, kun tulimme lenkiltä aamupäivällä ja totesimme jääkaapin olevan ihan tyhjä. Kello oli jo aivan liikaa käydäksemme ensin kaupassa, jotta voisi tehdä ruokaa, joten päätimme mennä ulos syömään ja sitten kauppaan. Se oli ihan hyvä päätös.

Tässä viikon tuhlailut:

Prisma 21,95 e

teetä Nesteellä 3,40 e

lounas töissä 5 e

auton tankkaus 76,77 e
Veikkaus 10 e

lauantai

American Diner 14,72 e

Prisma 19,56 e

Supermarket 11,72 e

Lidl 0,49 e

Lidlistä saa vesipullon 0,49 eurolla, jos jäitte miettimään, mitä sieltä on pitänyt saada. Käytiin ostamassa vessapaperia ja minä samalla vesipullon.

Raha on viime aikoina pyörinyt päässä aiempaa enemmän, sillä tässä on tulossa muutamia äkillisiä menoja ja samaan aikaan olen pohtinut myös säästämistä. Ajattelin törkätä rahaa muutamiin rahastoihin nimittäin jossain vaiheessa, mutta se on tosiaan vielä ajattelun asteella osittain. Joka kuukausi myös huomaan saman: vuosi ilman uusia vaatteita -haaste jättää mun tilille paljon enemmän rahaa kuin mikään muu säästökuuri koskaan. Ihan parasta.

Yhteensä tuhlasin viime viikolla 163,61 euroa, josta suurin erä oli auton tankkaaminen. Tankki täyteen, ettei tarvitse koko ajan käydä tankkailemassa. Mihin sulla on mennyt viikon sisään eniten rahaa?