Kun vauva syntyi, oli tosi vaikeaa aluksi tajuta ettei nyt tule kuuloonkaan omien vanhojen rytmien mukaan eläminen. Tästä pitäisi mielestäni varoittaa neuvolassa ennen synnytystä! Lopulta päivärytmi unohtui. Kun oli tottunut rytmittömyyteen, oli parin kuukauden jälkeen niin väsynyt ettei jaksanut yrittää muita vauvan nukuttamistapoja kuin tissi apuna. Jos edes ajatteli jotain pinnasänkynukutusta, iski turhautuminen välittömästi. Miksi laittaa vähäistä energiaa johonkin, mikä vaatii sekä vauvalta että itseltä uuden opettelua?

Nyt 4,5 kuukauden iässä heräsin siihen: me tarvitsemme päivärytmin. Me tarvitsemme selkeät päiväuniajat, jotta yöunille päästään ajoissa. Me emme voi enää nukkua 9:30 asti vaan sängystä on noustava viimeistään 7:00. Vauva täytyy myös nukuttaa kaikille pitkille päikkäreille mielellään ulos ja yöunille pinnasänkyyn, koska en ole itse valmis menemään nukkumaan 20:00, tissille nukutus ei siis välttämättä ole vaihtoehto enää.

Onneksi sitä vähitellen palautuu synnytyksestä siinä määrin, että jaksaa alkaa säätää oman arjen kanssa ja vaihtaa tutut helpot rutiinit uusiin. Kahden kuukauden kohdalla oli vielä aivan liian väsynyt ja kolmen kuukauden jälkeen kaikki meni ihan sekaisin hulinoista johtuen. Koen juuri nyt olevan tosi hyvä hetki tähän, kun olemme juuri aloitelleet kiinteät ja niidenkin takia tarvitaan jonkunlainen rytmi.

hoitolaukkuna meillä Fjällraven totepack no. 4 wide (*tämä eri värisenä tosin)

Tämä seiskalta herääminen ja ysiltä päiväunille nukuttaminen mahdollistaa myös ihanat aamulenkit. Kävimme juuri tänään käppäilemässä aamutuimaan nukkuvassa Turussa reilun tunnin verran ja kuten aina aamuisin: oli hyvä keli! Parempia metsäkelejä odotellessa, ehkä siis jossain vaiheessa päästään taas retkeilyn makuun.

Tänään aikaisesta heräämisestä johtuen meidän päivärytmi on ainakin vielä ollut tosi hyvä. Vauva nukkui kaksi tuntia aamulla ja kohta tulee taas pari tuntia täyteen. Olisi tarkoitus nukuttaa hänet vielä kerran ennen yöunia, kun hän nyt seuraavaksi herää.

Jos vain saisi nämä uniajat aina toteutumaan, alkaisi itselläkin olla aikaa puuhastella kaikkea, mitä ei vauvan hereilläoloaikana ehdi. Välillä se tarkoittaa nukkumista ja usein neulomista. 🙂

Minuun on alkanut vähitellen iskeä sosiaalisuuden kaipuu. Olen nyt 4,5 kuukautta möllöttänyt kotona enemmän ja vähemmän eristyksissä, koska vauva oli alkuun niin pieni, ettei hänen kanssaan oikein viitsinyt mitään. Nyt kuitenkin kaipaan kovasti vauvalle toisia vauvoja ihmeteltäväksi ja sitä kautta itsellekin seuraa, jotain sosiaalista kanssakäymistä. En ole varma osaanko enää edes puhua kenenkään kanssa, kun vietän päivät vauvan kanssa. 😀 Onneksi on edes instastory.

Tänään juuri neuvolassa tämä kaikki korostui, kun vauva oli tosi kiinnostunut pienemmän vauvan itkusta ja minäkin innostuin höpöttämään vieraille ihmisille. Jo aiemmin olen muutenkin nähnyt miten vauva on tosi innoissaan uusista ihmisistä pienen vierastamisen jälkeen, joten on todella sääli, että korona eristää vanhat ja nuoret ihmiset koteihinsa. Toivottavasti tämä muuttuu ennen kuin kaikki ovat unohtaneet sosiaaliset taidot, jos sellaisia on alkuunsa edes ollutkaan.

Tämä minun sosiaalisuuden kaipuu sai tänään neuvolan lisäksi muutakin ruokaa. Googletin nimittäin viime yönä vauvauinteja ja pilatesta. Löysin mamapilateksen, jossa sattui olemaan alkamispäivä juuri tänään. 😀 Kaivoin kukkaron taskusta ja pitkästä aikaa laitoin rahaa ihan johonkin tällaiseen ”jumppakurssiin”. Afrotanssikin vilahti jossain ja mietin, että voisihan sitä joskus oikeasti käydä jollain tanssitunnillakin… Mutta sitä odotellessa tämä pilates nyt ensin.

Kun pilatestunti alkoi, tuntui hyvältä nähdä joku oikea ihminen ruudun takana. Kuulla muiden osallistujien äänet ja miettiä miltä tämä tuntuisi ihan livenä. Varmaan todella erikoiselta, kun ei ole vuosikausiin käynyt missään livetunnilla ja ollut lähinnä töissä ”porukalla”.

Onneksi välillä on tällaisia päiviä, kun kaikki tuntuu hyvältä. 🙂 Neuvolakäyntikin oli tosi jees! Vauva kasvaa tasaisesti omilla käyrillään, muuta ei sanottu. 🙂

Nyt ootellaan milloin vauva herää päiväunilta, jotta päästään jatkamaan maisteluharrastuksia. Tänään iltapäivähedelmänä luvassa luumu. Katotaan jos saataisiin kakkaan vauhtia. 😀 Poikaan ei onneksi tarvitse saada enempää vauhtia, hän osaa kyllä ihan sujuvasti kieriä pitkin lattiaa.