Otsikossa on kaksi aivan eri asiaa, mutta jotka mun elämässä käynnistyivät samasta jutusta. Vaikuttajamedian kesäjuhlien jälkeen päätin vihdoin aloittaa vaatekaapin tyhjennys -projektin. Kun sanoin siitä instassa, pyydettiin esittelemään mun vanhoja (ja uusia) asukuvia. Mun eka blogihan perustui asukuviin ja myöhemmin ihan vaan kuviin elämästä. Sittemmin minä olen muuttunut, blogi on muuttunut ja nyt minusta tuntuu tosi hyvältä palata vanhoihin juttuihin. Naimisiinmenon myötä nimeni on muuttunut, mikä väistämättä ajaa minut muuttamaan myös somenimeni. Kun vain tietäisi mihin muuttaisi.

Eilen kaivellessani niitä vanhoja asukuvia, alkoi houkuttaa mun ekan blogin nimi: Väkitukkoilua. Se vaan ei tietenkään nimenä kerro mitään muille kuin järviseutulaisille. Myöskään rakas aviomieheni ei lämpeä väkitukkoilulle. Toisaalta käymäni somekoulutuksen mukaan etunimi sukunimi olisi paras nimi somessa. En vain tiedä haluaisinko uutta nimeäni internetiin ihan joka paikkaan.

Vaatekaapin tyhjennys on edennyt tänään siihen vaiheeseen, kun makkarin lattia on täynnä erilaisia kasoja. Vaatteet, jotka jäävät ja jotka eivät jää. Se kasa, joka ei jää, on tällä kertaa onneksi korkeampi. Ihmeellisiä nukkaantuneita toppeja ja t-paitoja sitä ihminen säilyttää kaapissaan vuodesta toiseen. Ei voi kuin pyöritellä silmiä. Vielä olisi urheiluvaatteet katsomatta läpi, kunnes olen niissä vaatteissa, joita olen tässä vuoden sisään jopa käyttänytkin. Tuntuu niin hyvältä saada tilaa muulle romulle (pojan vaatteille) ja vaatesäilytystä tosi paljon väljemmäksi.

On myös ihan kutkuttava ajatus ottaa enemmän asukuvia. On kutkuttava ajatus ylipäätään pukeutua jotenkin muuten kuin näissä kuvissa. Kuukauden päästä on pakko, kun palaan töihin. 🙂

Me käytiin viikonloppuna hotellilomalla Helsingissä ja oli kyllä virkistävää. Ohjelmassa oli Vaikuttajamedian kesäjuhlat ja siksi siis lähettiin käymään Helsingissä. Koska pääkaupungista ei pääse iltamyöhään junalla pois, oli pakko taas ottaa hotelli. Ja sehän ei siis yhtään haitannut, hotellilomailu on ihan parasta!

En ollut aiemmin Vaikuttajamedian missään kinkereissä ollutkaan, joten oli aikakin jo käydä näyttäytymässä. En tosin ehtinyt ihan kaikkia jututtaa, kun oltiin varattu ravintola illaksi ja ehdin olla bilettämässä vain pari tuntia. Pääsin silti nauttimaan viinitastingista (kiitos vaan Sarkasmia ja shampanjaa sekä Viiniposti) ja herkuttelemaan juustoilla sun muilla.

Asukriisi oli läsnä ennen juhlia, kunnes ihan viime hetkellä muistin omistavani Hujauksen Pouta-mekon. Kenkinä mulla oli tyylikkäästi Birkenit, jotka huomasin olevan rikki vasta kun saavuimme hotellin aulaan. 😀 Kotimatkalla lähti uudet tilaukseen. Ihmisellä on pakko olla yhdet terveyssandaalit, ei tule kesää ilman.

Juhlissa herkuteltiin juustojen lisäksi Oikian sipseillä

Juhlapaikkana oli MOW

Alkoholin juomisesta sanon sen verran, että a) pohjalaiseen sieluuni sattui kuinka vähän join, b) pohjalainen sielu iloitsi siitä kuinka paljon viiniä oli tarjolla ja c) en uskaltanut naukkailla ihan kauheasti (koska humalassa oleminen on nykyään epämiellyttävää). Kohta c: siis kuinka helvetin ärsyttävää on se, jos kieli ei käänny suussa.

Vaikuttajakekkerit itsessään olivat erittäin tervetullut tuulahdus tähän tasaiseen arkeen. Mun on vuosien aikana tullut niin huonosti käytyä missään bileissä ja se on ihan tyhmää. Verkostoituminen on mahtavaa ja muutenkin kivempi heittää tyhmää läppää livenä kuin instassa, jossa läppä ei edes toimi samalla tavalla.

Ehkä ensikerralla biletän myöhempään, kun lapsi on jo vähän isompi. 🙂 Kiitos Vaikuttajamedia ja VAMA Network kesäjuhlista! 🙂