Olen aina rakastanut tanssimista ja olenkin sitä harrastanut elämässäni eniten baariympäristössä. Toiseksi eniten tanssitunneilla. Kunnes lopetin jostain syystä niillä käymisen Seinäjoella asuessani ja muutin Turkuun. Sitten lähinnä haaveilin tanssitunneista, kun eipä sitä tullut baareissakaan enää käytyä. Vuosi sitten päätin ryhdistäytyä ja menin kansalaisopiston kurssille. Se oli menoa se. Kävin ahkerasti koko syksyn tanssimassa ja kevätkaudella vähän vähemmän. Oli selvää, että menen samalle kurssille uudelleen tänä vuonna ja niin tein. Vaan enpä ole tanssinut ahkerasti ollenkaan. Joka kerta tänä syksynä, kun olen käynyt, on johtanut siihen, että tulen kipeäksi. Tänään kävin ensimmäistä kertaa tälle kuuta, katsotaan säästyisinkö tällä kertaa flunssalta.

Ehkä on ollut huono tuuri, että flunssa iskee juuri tanssitunnin jälkeen joko seuraavana päivänä tai viimeistään seuraavana maanantaina. Ehkä osittain syynä on refluksi, jonka kulta-aikaa kulunut syksy on ollut johtuen opiskelun tuomasta stressistä, liiasta suklaan mussuttamisesta ja liian rasvaisista ruokavalinnoista.

Flunssa tai ei, joka kerta tunnilla on ollut todella ihanaa. Niin kova meno, ettei mitään rajaa. Siinä unohtuu työ- ja opiskeluasiat heittämällä.

Tanssituntien lisäksi harrastuksiini on tänä syksynä kuulunut kahden amarylliksen kasvatusyritys. Toinen kasvaa, toinen ei. Kuvassa se, joka kasvaa. Istutin sen toisen ehkä liian syvälle ja nyt mietin pitäisikö koittaa kaivaa se ruukusta asetellen paremmin.

Ja tiedättekö mitä? Lopetin vuoden mittaisen kofeiinittomuuden vaihtamalla kofeiinittoman kahvin normaaliin mustaan teehen lokakuun puolivälissä. Se räjäytti tajunnan! Rintarangasta avautui jokin lukko, tuntui kuin kahvi olisi tukkinut sen kokonaan. Syke laski. Yöunet paranivat. Stressitasot laskivat. Vaikkei siinä minun kahvissani edes ollut kofeiinia kuin sen verran, mitä kofeiinittomassa kahvissa on. Tästä voidaan todeta, ettei kahvi todellakaan ole minun juomani.

Seuraavaksi näin tanssitunnin jälkeen vuorossa on iltapala, suihku ja nukkumaanmeno. Saunaan ei tunnu ehtivän ollenkaan, ehkä viikonloppuna sitten. Opiskelemaan ei myöskään tänään kerennyt, mutta ei haittaa. Tällä hetkellä on deadlinet hyvin hallinnassa.

Palataan asiaan joku päivä!

Tunnetko olosi huijatuksi? En tehnyt sitä tarkoituksella. Sitä, etten tarttunut läppäriin kirjoittaakseni tänne blogiin vaan siksi, että voisin kirjoittaa aivan liian monta raporttia koulua varten. Liian monta oppiakseni monenmoista uutta asiaa toimitusverkostoista ja niiden hallinnasta. Sitten yhtäkkiä on jo marraskuu ja vieläkin on raportteja tekemättä. Kesästä tähän päivään on ollut monta kuukautta, vaikka ja mitä tapahtunutta asiaa ja opittua juttua, muutakin kuin kouluun liittyvää.

Aloitetaanko ensin kesäisten kukkien katselulla?

Tänä syksynä olen eniten koskaan huomannut kaipaavani kesää. Lämpöä. Pukemisen helppoutta. Ristiriitaisin mielin ajattelen tulevaa talvea ja lunta. Olen ehkä asunut jo liian pitkään Turun seudulla. Turkulaisethan eivät pidä ollenkaan lumesta. En pidä siitä, että ajattelen melkein samalla tavalla, sillä oikeasti lumi on ihanaa ja tuo valoa pimeyteen.

Kesästä tähän päivään olen ehtinyt opiskelun lisäksi: käydä ravintoterapeutilla ja laihduttaa, tapella miljoona eri erää refluksin kanssa, katsoa Vampyyripäiväkirjat läpi ja osallistua Tähtituulen Rajamailla-yhteisön meditaatioihin yms.

Oletan teidän haluavan kuulla ravintoterapauttikäynneistä, refluksista ja ehkä myös henkisestä kasvusta. Jälkimmäisestä en sinänsä tiedä onko sitä, mutta ainakin regressiomatkojen seurauksena otin ja värjäsin tukkani punaiseksi. Näin itseni aina punahiuksisena, joten ymmärsin lopulta, ettei minun kuulu olla mitään muuta. Niinpä nyt on punainen tukka ja olen onnellinen.

Olen sitä mieltä, että kesästä tähän päivään on ehtinyt tapahtua tosi paljon kaikkea sellaista, mitä olen pitkään kaivannut. Meditaatiohetket tekivät todella hyvää kaiken opiskelustressin keskellä, jota vieläkin kyllä piisaa, mutta koen päässeeni niskan päälle. Tälle syksyä tehtäviä ei ole enää montaa onneksi ja olen täysin aikataulussa. Yksi raportti pitäisi viimeistellä, yksi tehdä kokonaan ja sitten enää kolme muuta tehtävää.

Isänpäivää me vietettiin tänään kotona syömällä kakkua ja vierailemalla entisten naapureittemme luona syöden kääretorttua sekä muita herkkuja. Saattoi vähän iskeä omakotitalokuume taas tuon vierailun myötä.

Seuraavaksi pitäisi varmaan syödä jotain ja sitten saunaan. Ajattelin yrittää kouluhommien vastapainoksi kirjoitella tänne jotain taas joskus pian eikä vasta jouluna. 😄