Lomalla vihdoin
Vajaa kaksi viikkoa sitten suljin läppärin kannen, lähetin työkaverille viestin whatsappissa ja menin kerälle sänkyyn peiton alle. Kerroin nopeasti viimeiset työkuulumiset ennen lomalle jäämistä ja sitten yritin nukkua päikkärit, koska väsymys oli aikamoinen juuri silloin. Oli jotenkin hämmentävä ajatus, että olisi oikein lomalla. Sieltä se kuitenkin tuli, kuten onneksi joka vuosi.
Ihan ekana me suunnattiin Nauvoon. Käytiin siellä pyörähtämässä yhden päivän verran. En saanut saaristosta sellaista ”omg olispa kiva asua täällä” -fiilistä, vaikka jotenkin odotin sitä, koska kyse on metsä-, pelto- ja merimaisemista. Sen sijaan nyt viikon sisään Keski-Suomi aiheutti ajatuksia siihen suuntaan voisiko näinkin todella asua, peltomaisemissa järven rannalla. Jotkut onnekkaat näkyivät niin asuvan nimittäin. Ai että.

Viime viikolla eli ekalla lomaviikolla sain vihdoin aikaiseksi tavata ystävää munkkikahvin merkeissä Ankassa. Ihan paras munkkipaikka! Jokirannassa kävin samana päivänä vielä uudelleen, kun käytiin koko perheen pyöräretkellä illalla.

Loppuviikosta mun vaaterekki romahti, joten siitäpä sitten alkoi pieni vaatekaappioperaatio. Kävin puolet vaatekaapista läpi poistaen sieltä vaatteita, jotta sain rekillä henganneet mahtumaan johonkin. Rekki nimittäin tuli tiensä päähän joutuen Topinojalle. Seuraavana päivänä oli vahvasti sellainen olo, että makuuhuone pitää nyt samalla järjestellä kuntoon, jotta voidaan lähteä lomaretkelle hyvillä mielin. Niin sitten tehtiin ja nyt on taas tilaa ottaa peiliselfieitä, kun sänkyjä työnnettiin niin lähelle ikkunaa kuin mahdollista.

JYVÄSKYLÄÄN
Sunnuntaina tehtiin lähtöä puoli päivää, kunnes saatiin koko konkkaronkka autoon asti. Ajeltiin Keikyälle ja sieltä Jyväskylään. Lapsi oli ihan valmis Keikyällä pysähtymisen jälkeen ja hoki vaan, että kotiin. Oli tylsä sanoa, ettei nyt ihan hetkeen olla menossa kotiin. Hän vihasi hotellia, mutta selvisimme kolmen yön visiitistä onneksi. Ekana päivänä kävimme kahlaamassa uimarannalla ja Lutakon leikkipuistossa, toisena päivänä kiersimme Jyväskylää ympäriinsä ja eilen hyödynsin hotellin kuntosalin aamupalan jälkeen.

ja vimpeliin
Eilen jätimme Jyväskylän taaksemme hurauttaen Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven läpi Vimpeliin. Se oli alamäkeä koko matka melkein.
Tänään onkin meidän 2-vuotiaan juhlapäivä, joten käytiin hakemassa nisua Luoma-ahon leipomosta. Ajettiin sinne Paalijärven kautta, käytiin Alajärvellä Lidlissä ja kotiin Kaartusen kautta. 😀

Lomalla on siis jo ehtinyt kaikenlaista mukavaa eikä vielä edes tiedetä mitä kaikkea tullaan tekemään. Puolet jälellä! Nyt ollaan Vimpelissä jonkun aikaa ja sitten jatketaan todennäköisesti takaisin kohti etelää.

Kesälomavinkki maalle kaipaaville
Kaupallinen yhteistyö: Koivuniemen Herran farmi
Minä harvoin vinkkailen mitään (voisin kyllä useamminkin!), mutta nyt on pakko antaa yksi kesälomavinkki, jota olemme itsekin tässä miettineet tälle vuodelle. Oltiin nimittäin viime kesänä pari yötä Koivuniemen Herran farmilla Merikarvialla ja oli kyllä niin ihana irtiotto kaikesta tuo Ihan maalla -paketti, joka käytiin kokemassa.
Saapumispäivänä saatiin grillauskoppa, jonka kanssa paineltiin saunoille, jotka sijaitsevat suolammen rannalla ja jossa on myös grillikatos. Oli ihana kesäilta, mutta toki myös pieni lapsi, joka halusi aikaisin nukkumaan. Se ei kyllä haitannut, sillä farmilla alkoi touhu aikaisin aamulla tietysti. 🙂 Meillä oli nimittäin mahdollisuus päästä tekemään pehtoorin teettämiä hommia tilan eläinten hyväksi. Vietiin heiniä lampaille ja syötettiin possut esimerkiksi. 🙂 Sitten, kun ei tehty mitään tuottavaa, ihmeteltiin landeteemapuiston päivän ohjelmaa ja käytiin syömässä. Kierreltiin myös kaikki rakennukset läpi ja ihailtiin niiden asukkeja. Eläimiä tilalla riittää!



Vanhan ajan syöttötuoli best! Vauveli viihtyi hyvin ja saatiin syyä rauhassa. 🙂

Toisena iltana käytiin päivän päätteeksi saunomassa ja nautittiin eväskopan antimista. Jälleen oli ihana kesäilta, mutta nukkumaanmeno kutsui. Ei sillä, että oltaisiin jaksettu touhukkaan farmipäivän jälkeen edes niin hirveästi valvoa. 😀

Meille tällainen ihan maalla oleminen on kuin nenä päähän ja siksi ollaankin mietitty olisiko Merikarvia jossain välissä meidän matkan varrella, kun ollaan menossa pohjoiseen. Voisi nimittäin hyvinkin olla, sillä lapsi on taas vuoden vanhempi ja varmaan jo vähän saisi enemmän irti kaikista eläimistä, lypsämisestä ja kaikesta, mitä MuuMaa tarjoaa. Ehkä me tällä kertaa myös pystyttäisiin saunan päälle ottamaan lättykoppa. 🙂
Merikarvia kiinnostaa myös siinä mielessä, että siellä on muutamia luontopolkuja, jotka haluaisin nähdä. Tekemistä siis riittää niin farmilla kuin luonnossakin. Oi että, nyt iski kauhea kesäkaipuu!
Nappaa tästä kesälomavinkki talteen. Ehkä nähään farmilla tänä vuonna! 😉


0