Huvittaa, kun kirjoitin joskus tammikuussa epätoivoisen postauksen siitä, jos saisin vielä joskus nukkua. Ei ihme, että väsytti, kun vauva harrasti 1-2 h välein heräilyä ja meillä oli vielä koronakin tuolloin. En tuolloin postausta kirjoittaessa tiennyt, että meillä oli korona. Noh, tuon jälkeen kesti vielä pitkään, että vauvan unet alkoivat paranemaan, mutta silti sitä jaksoi paremmin kuin tammikuussa. Vasta kuukausi sitten ehkä poika on alkanut nukkua kahdella herätyksellä, kunnes tuli taas korona.

Tällä kertaa mua väsyttää aivan liikaa näin koronan jälkeen. Mulla on nyt sairastumisesta jo 11 päivää, jos osaan laskea oikein ja mua on tänään väsyttänyt ihan järjettömän paljon. En siis tiedä johtuuko se koronasta vai vaan siitä, että viime yönä poika piti mua hereillä tunnin keskellä yötä. Toivon jälkimmäistä, sillä mä en jaksa mitään ikuista väsymysoireyhtymää. Moni koronan sairastanut on kertonut kuinka koronan jälkeen on saattanut mennä kuukausi, että on alkanut tuntua normaalilta.

Pitäisi osata ottaa rennosti, mutta kyllä tässä on eilen ja tänään vähän käyty jossain, kun ei jaksa pelkästään kotona könnätä. Eilen kävin lastenkirjan julkkaribileissä Vanhalinnassa. 😀 Kitisevä koppiskokous oli kyseessä. Aivan ihana opus!

Tänään kävimme kahvilla Myllyssä ja Cittarissa hamstraamassa tarjouksessa olleita Pamperseja. Villiä on siis ollut, mutta silti valitan vain, että väsyttää. Huilasin reissun päälle 45 minuuttia sängyssä ja nyt jaksaa taas hetken. Toivon todella huomenna olevan pirteämpi meininki, sillä mulla on joku miljoona projektia, jotka haluan hoitaa koneella ennen kuin lähdemme lomailemaan koko perhe.

Ainiin ja asunnon etsinnästä toivottiin kuulumisia: tänään olisi ollut näyttöjä, mutta ei mitään tarpeeksi kiinnostavaa. Tätäkin toivon ihan miljoonasti, että tulisi se joku täydellinen asunto jo vastaan.

Minun ei pitäisi hakata kiveen minkäänlaista postaustahtia, kun sellaisen ylläpito on jokseenkin kovin vaikeaa nykyarjessa. Loman jälkeen minun piti kirjoittaa kaikenlaista, mutta hupsista, aika vain meni johonkin ja sitten meille tulikin korona. Jo toisen kerran. Minun oireet alkoi epämääräisellä kurkkukivulla, sitten nousi kuume moneksi päiväksi ja nyt päivä päivältä koronan aiheuttama pääjumi tuntuu etäisemmältä. Pojalle nousi kuume sunnuntaina ja mies teki positiivisen testin tiistaina.

Koronan lisäksi tässä on tietysti tätä perustouhua. Sitten kun alkaa olla jaksamista, täytyy siivota ja siivota. Pitää taiteilla itselle mediakortti ja muutenkin tehdä vähän hommia koneella. On mukavempi palata bloggailemaan, kun on saanut kaiken arkisen edes jollain tavalla järjestykseen.

En minä yhtään ihmettele, että näillä keleillä sairastuu, kun ulkona on olevinaan lämmintä, mutta aina silti tuulee. Niin ainakin itse ensin ajattelin vilustuttaneeni itseni, mutta olisi tuo korona varmaan ilmankin iskenyt, kun niin helposti tarttuu.

Maanantaina harmitti hirveästi kaikki sisällä kökkiminen, kun ulkona on yhtäkkiä puissa lehdet ja kirsikkapuut kukkivat kovaa kyytiä. Pääsin kuitenkin onneksi kuvaamaan samalla, kun poika kävi lääkärissä. Minä en nimittäin saanut mennä mukaan oireisena ja ihan hyvä niin, kun tämä sitten olikin korona eikä ihan vaan normaali flunssa.

Täytyy myöntää tämän taudin tulleen ihan hyvään saumaan, just ennen kuin miehellä alkaa isyysloma. Hänen vapaansa tarkoittavat nimittäin sitä, että on taas reissua ja retkeilyä tiedossa. Ihan ekana pitäisi laittaa perheen passiasiat kuntoon, koska nyt meillä on nämä koronajututkin kunnossa ja voidaan lähteä ihan mihin vaan! 😀

Seuraa blogiani instassa, facessa ja Bloglovinissa