Tiedättehän sen, kun hyvin usein kosteusvoiteita kaupitellaan sanoin ”sopii hyvin meikkivoiteen alle”? Niin, minäkin olen sen nähnyt lähes joka kerta, kun olen lukenut jostain blogista voidesuosituksia, mutta en sen kummemmin ole uhrannut asialle ajatuksiani. En ollut ikinä ennen törmännyt tilanteeseen, jossa kosteus- ja meikkivoide eivät ole sopineet yhteen, joten en ole ajatellut asian olevan suurikaan ongelma. Kunnes se sitten kerran osui kohdalle.

Ihmettelin mun kesäloman jälkeen, miten aiemmin niin hyvin toiminut Avrilin BB-voide (*tämä) rullautuu jotenkin tosi rumasti kosteusvoiteen päällä. Ajattelin sen pilaantuneen lopullisesti vanhuuttaan, mutta ei ei, kyse ei ollut siitä. Kosteusvoiteena käyttämäni *porkkanavoide ei nyt vaan toiminut kyseisen BB-voiteen alla. Tämä ei käynyt pienessä mielessäni ennen kuin sattumalta eräänä viikonloppuna laitoin toista kosteusvoidetta Avrilin BB-voiteen alle.

Ziajan voide toimii Avrilin kanssa, kun taas Lily Lolon meikkipuuteri (*tämä) porkkanavoiteen kanssa. Tarkkana saa olla näiden kanssa, jotta lopputulos on juuri sellainen kuin haluaa eikä mikään rullaannu.

Kaiken ilmastonmuutospuheen myötä ahdistuin jo keväällä ensimmäisiä kertoja siitä, kun tilaan kosmetiikkaboksia, joka tuodaan minulle kauppaan noudettavaksi rahtina merten yli Englannista. Joka kuukausi saan pieniä puteleita kaappiini odottelemaan käyttöönottoa, mikä nyt sinänsä on jokaisen kosmetiikasta pitävän ihmisen parasta elämää, mutta kun se ilmastonmuutoskin kolkuttelee jo kovin.

On puheita, joissa vedotaan siihen, ettei yksittäisten ihmisten tekemiset vaikuta mihinkään, mutta on myös meitä, jotka haluamme laittaa kortemme kekoon, sillä jokaisen yksittäiset tekemiset vaikuttavat kokonaisuuteen, mikä syntyy 8 miljardin ihmisen tekemisistä. Jos kaikki 8 miljardia ihmistä ajattelee, ettei mun tarvi vähentää kuluttamista tai miettiä, missä tehtaassa tämä mun päällä oleva paita on tehty, me kuollaan kaikki ja viedään eläimet mukanamme. Jos kaikki 8 miljardia ihmistä ajattelee vähentävänsä omaa hiilijalanjälkeään valinnoilla, jotka kestävät päivänvalon, merten lämpeäminen ehkä hidastuu ja saatamme pelastaa edes jotain. Eläköön optimismi, eikö! En halua jättää taakseni maailmaa, jossa kukaan elävä olento ei pysty elämään.

Kaapeissa lisääntyvät kosmetiikkaputelit (hyh kuinka irstaita ovat) ja tietoisuus merten lämpeämisestä ovat saaneet aikaan mielessäni sen, että haluan eroon muovipurnukoista. Haluan vaihtaa shampoot, hoitoaineet, suihkusaippuat, saippuat, naamanputsausaineet ja kaiken, minkä vain pystyy, kiinteiksi palasiksi. Tiedättehän, kuin saippuapaloiksi. Ne eivät jätä jälkeensä muoviroskaa.

Tuntuu tyhmältä herätä tähän vasta nyt, 35-vuotiaana, vaikka tätä olisi voinut toteuttaa jo kymmenen vuotta sitten. Olisi jäänyt paljon muovia käyttämättä.

Tiedän, että minun valintani elämässä ovat hyvin pieni läntti suuressa kulutuksen ja mikromuovien valtameressä, mutta haluan tehdä osani niissä asioissa, joissa pystyn. Entä sinä? Onko ilmastonmuutospuhe muokannut sun kulutustottumuksia yhtään?