Länsimaalaisen ihmisen maailmantuska
Minun tulee tutkittua paljon karttoja työssäni ja välillä tulee katsottua googlemapsukkelin kanssa miltä muualla maailmassa näyttää. Suosittelen. Jos matkustamalla ei pääse avartamaan maailmaansa esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai lentopelon takia, googlemapsilla pääsee lähes minne tahansa. Olenkin pohtinut mahtaako länsimaalainen ihminen edes ymmärtää millaisessa yltäkylläisyydessä elää? Meillä on sähköt, puhdas vesi, katto pään päällä (ei toki kaikilla) ja ennen kaikkea kauppakeskukset sekä nettikaupat. Jotenkin kuvittelen, että tuskin ymmärtää, sillä meidän ongelmat ovat välillä aika pieniä. Sitä hermostuu milloin mistäkin toisen ihmisen tekemästä tai tekemättä jättämisestä, kun taas toisaalla maailmassa ongelmina ovat sodat, nälänhätä ja ilmastonmuutoksen lisäämät katastrofit.
Ymmärrän sen, ettei tietenkään voi elää elämäänsä keskittyen siihen kuinka hyvin tai huonosti asiat jollain toisella ovat. Kuitenkin nykyihmisen olisi hyvä tiedostaa, mitä muualla on meneillään. Olisi hyvä tiedostaa, ettemme tarvitse enää yhtään enempää tavaraa, harvoin edes uusia vaatteita emmekä uutta kotia vain siksi, että nykyinen kyllästyttää. Tarvitsetko uuden sohvan, koska vanha on väärän värinen? Et. Yritä elää valintojesi kanssa edes hieman pidempään kuin vuoden tai kaksi. Niin minä ainakin pyrin tekemään.


Olin kuitenkin pieni tuhmeliini ja ostin uudet verhot. Olin elänyt ilman niitä jo useamman vuoden, mutta ne tulivat minua vastaan Vintedissä ja ajattelin olevani oikeutettu ne nyt ostamaan, koska olen miettinyt niitä jo kolme vuotta. Eikä niitä enää myydä missään. Ne olivat silloin aikoinaan todella kalliit, enkä köyhänä voinut niitä ostaa ja olivat ne vieläkin kalliit, mutta ostin silti. Maksoin näistä noin 80 euroa Vinted-lisineen. Ne ovat Vallilan ja nimeltään Midnight Forest. Niin täydelliset meidän makuuhuoneeseen, että melkein itkettää.


Ei minuakaan maailmantuska kolkuttele joka päivä, mutta joskus pysähdyn asiaa miettimään. Olen etuoikeutettu, kun olen saanut syntyä Suomeen. Eniten olen huolissani ilmastonmuutoksesta. Harmittaa, koska tavallisena kuolevaisena on niin vaikea tehdä enempää kuin jo tekee. En lentele ympäriinsä ja ostan harkiten. Pitäisi jotenkin pystyä vaikuttamaan isommin, mutta aika vaikeaahan se on.
Koetko sinä maailmantuskaa?
Uimisvillitykseni on pahentunut
Maanantaina Ähtärissä kehittynyt uimisvillitykseni ei ole ottanut laantuakseen vaan se on tainnut vain pahentua. Olen viikonloppuna ensin etsinyt koko internetin läpi uimaopetusta aikuisille, jotka haluavat aloittaa ihan alusta ja muutamien lähetettyjen viestien jälkeen ehkä löytänyt jopa jonkun, jolta voisi saada yksityisopetusta. Aikuisille suunnattuja alkeiskursseja ei juurikaan täällä päin ole, joten siksi lopulta käännyin yksityisten puoleen.
Olen myös tilannut itselleni uimalasit, uuden uimapuvun ja long hair capin. 😁 Jos pohditte miksi uusi uimapuku, sen hankin siksi, että nykyinen on Cubuksen, jossa on yksi turha lisäosa (edessä sellainen hassu solmu) kuntouintia ajatellen. Uimalasit ovat Arena-merkkikset, koska näin jonkun videon, jossa moisia suositeltiin.
Enää puuttuu harjoittelu. Täytyy toivoa, että saan sovittua uimaopetuksesta pian. En nimittäin malttaisi odottaa, vaikka todellisuudessahan minulla ei taida aikaa uimiselle olla ennen joulua kovinkaan paljon.

paita Toive – treenihousut SOC – läpsyt Freedom Moses

Ajanpuute johtuu opiskelusta. Sain juuri äsken tehtyä GIS-kurssin toiseksi viimeisen tehtävän ja siihen liittyvän minitentin. Viikon päästä pitäisi palauttaa toimintolaskennan raportti, jota en vielä ole edes aloittanut ja siitä viikko on aikaa tehdä yksi powerpoint sekä esittää se. Sitten jää vielä kaksi tehtävää tehtäväksi, jotka saan ennen joulua valmiiksi. Hommaa piisaa ja ensi viikoltakin tiistai menee työmatkalla sekä torstai osteopaatilla.

Näitä kuvia, kun katsoo, täytyy varmaan laittaa kampaaja-aikakin tilaukseen. 😁 Tukkani kasvaa aivan liian nopeaa ja toisekseen blondit latvat loistavat alta. En ole oikein ehtinyt käsittelemään niitä itse maskin kanssa ja sen kyllä huomaa.
Tämä viikko oli liikunnan puolesta omituinen, sillä en tehnyt mitään. En muista milloin olisin skipannut liikunnan terveenä ollessa tällä tavalla. Maanantaina me käytiin Keskisellä, tiistaina matkustettiin, keskiviikkona hoidettiin asioita, torstaina kävin aamu- ja lounaslenkeillä, perjantaina laiskottelin, lauantaina myös ja tänään kävimme Raumalla, jonka jälkeen opiskelin. Huomenna voisi yrittää houkutella miehen kanssani lenkille vai pitäisikö sittenkin uimaan? 😁 Ei vain vielä ole niitä uimalaseja, joten ehkä odottelen niitä.


0