Vitsi mikä ihana kevätpäivä tänään on ollut! Tiedän, on helmikuu, mutta saa sitä varmaankin kevääksi kutsua, jos aurinko paistaa, lumet sulaa ja ulkona on 8 astetta lämmintä. Meillä tämän lauantain ohjelmaan kuului pitkä aamulenkki sekä surffailua turkulaisissa lastentarvikeliikkeissä, jaiks!

Pitkä aamulenkki viikonloppuna joko lauantai- tai sunnuntaiaamuna on kuulunut meidän harrastuksiin oikeastaan parisuhteemme alusta asti. Ainakin siitä lähtien, kun muutimme asumaan Raisioon. Minä patalaiska sohvaperuna opin nopeasti itseäni todella paljon urheilullisemman miehen kanssa kykeneväni kävelemään pitkiäkin matkoja ja lisäksi sen, että kävelylenkeistä tulee aina todella hyvä olo. Varsinkin niistä aamulenkeistä.

Tämä talvi on ollut ensimmäinen suhteemme aikana, kun olemme olleet todella laiskoja liikkumaan etenkin arkena. Viikonloppuisin on sentään yritystä, mutta koko talven arki-illat ovat kuluneet enimmäkseen sisällä, vaikka silloin tällöin sentään on kammettu itsemme ulos. Se on vähän rassannut minua, mutta toisaalta tammi- ja helmikuussa on ollut omat pienet syynsä laiskottelulle, kun on vaan kertakaikkiaan ollut sääolosuhteet, jolloin ei ole huvittanut lähteä. Joko todella kylmä tai sitten vaarallisen liukasta. Onneksi nyt päästään talven paremmalle puolelle, kun voidaan alkaa puhua kevättalvesta. Tänään lenkkeilyolosuhteet olivat paremmat kuin voisi edes toivoa. Tulipahan myös samalla todettua, että kykenen edelleen kävelemään yli kahdeksan kilometriä, vaikkei tässä raskausaikana ole moisia määriä tullut ulkoiltua.

Vähän noista pidemmistä kävelyistä tuntuvat erinäiset liitokset ottavan osumaa, joten aamulenkin jälkeen lähdimme kierrokselle lastentarvikeliikkeisiin. Vähän jännitti koko ajatus, koska lapsiin liittyvät asiat ovat täysin uusia minulle. Onneksi olen aikoinaan joskus käynyt alan kaupassa, sillä ammattikorkea-aikaan ystäväni oli töissä lastentarvikeliikkeessä. Siellä seikkailin vaunujen ja turvakaukaloiden keskellä.

Lastentarvikeliikkeissä myydään helpotusta liitoskipuihin. Niistä nimittäin saa ihania *imetystyynyjä, joita voi käyttää unikaverina öisin. Liitoskipuihin auttaa, kun laittaa tyynyn jalkojen väliin. Normaali tyyny on hieman hankala mielestäni, mutta imetystyyny, ah sitä autuutta. Nukuin jo päiväunet hänen kanssaan.

Seuraavaksi voisi taas vaihteeksi syödä jotain ja hei, mulla on viimeiset sentit jäljellä Hnetur-paitaa. Sen taidan hoitaa tänä iltana loppuun.

Palasimme torstaina Kihniöstä takaisin Turkuun ja eilen olikin ohjelmassa lomapäivä kaupungissa. Lähdin keskustaan ostoslistan kanssa tarkoituksena ehtiä myös käymään jossain pikaisella lounaalla ennen Ruissaloon suuntaamista.

Aloitin kierrokseni lankakaupasta ja pelkäsin etten ehdi mihinkään muualle, koska mulla tuppaa menemään Ilossa aina todella kauan, kun on pakko kiertää kaikki vyyhdit läpi. Nyt varsinkin, kun en ollut marraskuun alun jälkeen käynyt ollenkaan. Lopulta valkkasin yhden turkoosin Aara-vyyhdin, 3 mm ChiaoGoot sekä virkkuukoukun. Virkkuukoukku siksi, että ajattelin tehdä yksistä jämälangoista patalappuja.

Lankakaupasta kipitin kohti Hansaa. Ruohonjuuresta ostin Boho Green Make Upin aivan loistavan meikkipuuterin, joka loppui minulta joitakin kuukausia sitten. Sen ensimmäisen sain PR-näytteenä ja nyt oli pakko ostaa lisää. Paras voidemainen meikkipuuteri, jota olen koskaan käyttänyt. Stockalta kävin nappaamassa Laveran aurinkovoiteen kasvoille, koska olen alkanut jo täristä auringon ja lumen yhteisvaikutuksesta. Olen ihan varma, että onnistun polttamaan naamani joku kaunis päivä auringonsäteiden heijastuessa hangesta.

Shoppailukierrokseni meni myös kirjakaupan kautta, sillä halusin vihdoinkin käydä pyydystämässä *Islantilaisia neuleita -kirjan. En usko, että aion koko loppuelämääni tehdä pelkkiä islantilaisneuleita, mutta voisin yhden miesversion neuloa sitten, kun saan omani valmiiksi. Kirjasta on helppo poimia ohje, eikä tarvitse nettiä sen takia selata kaiket illat.

Syömässä kävin kalliisti, Fazerin kahvilassa. Istuin pöytään, jonka molemmilla puolilla neljän hengen pöydissä oli minun vieressäni laput, että ethän sitten istu tähän, koska korona. Ei mennyt aikaakaan, kun joku rouva istahti juuri sellaiseen kieltomerkittyyn pöytään ja kun hänen ystävänsä tuli paikalle, ystävä mutisi ettei siinä voi istua. Turkulaisrouva vastasi hänelle ”niin mutta ei se meitä koske”. Jos olisin yhtään kiivaampi persoona, olisin saattanut sanoa ääneen asiasta pari sanaa.

LOMAPÄIVÄ HUIPENTUI LUONTOON

Lounaalta kävelin jokirantaan niin lujaa kuin täyden mahani kanssa pääsin ja hyppäsin Tahkiksen kyytiin. Lomapäivä kaupungissa riitti, joten ajelimme Ruissaloon tarkoituksena käydä katsomassa näkyisikö siellä vielä varpuspöllöä, joka oli alkuviikosta vielä bongattu sieltä. Ei nähty, mutta keli oli kyllä aivan ihana. Aurinko lämmitti! ♥

Reilun tunnin verran kävelimme ja lopuksi kävimme vielä katsomassa kasvitieteellisessä, mitä pistokkaita siellä olisi tarjolla nyt ostettavaksi. Muutama jööti metsäkaktuksen pistokas olisi ollut, mutta emme ostaneet tällä kertaa. Meillä on aika hyvin kaikki viherkasvipaikat tällä hetkellä varattuina, kun talvi ei vienyt yhtään kasvia mukanaan ihme kyllä. Näin kevään tullen kyllä tekee mieli mennä kiertelemään kasvikauppoja, mutta ei minulla ole mielessä yhtään kasvia, jonka välttämättä haluaisin.

Vielä on lomaa jäljellä: tänäänkin lähdetään ulos kameroiden kanssa! Ihanaa lauantaita sulle!