Hae
Mari Hietala

Mun futiskuvauskausi 2019

Käytiin eilen syömässä mokkapalat ja juomassa kahvit Kaarinassa, kun KaaPo pelasi Pallo-Iiroja vastaan Kakkosen Cupia. Kamerakin oli mukana, mutta -2 astetta tuntui liian kylmältä avata vielä omaa futiskuvauskautta. Noin muuten keli olisi ollut mahtava kuvaamiselle, sillä hiljalleen alkoi sataa lunta ja ilta hämärtyä.
Ensi viikolla Turussakin olisi jo tarjolla pelejä, kun TPS kohtaa TPV:n Kupittaalla. Peli pelataan jo viideltä perjantai-iltana, joten en välttämättä aio suunnata vielä silloinkaan kuvaamaan. Mun työt nimittäin loppuvat juuri samaan aikaan, kun peli alkaa ja jos sattuu olemaan pakkastakin, en taida olla vielä ihan valmis hytisemään kentän laidalla.

Kuvauskausi tänä vuonna tulee olemaan todennäköisesti mielenkiintoinen. En tiedä mihin olen valmis sitoutumaan, en tiedä tulenko kuvaamaan enemmän tepsijätkiä vai -naisia ja aionko ihan tosissaan uskaltaa Interin maaperälle. Mrr. Olisiko KaaPosta viihdyttämään mua tarpeeksi ja ansaitseeko RaiFu minua kentän laidalle kameran kanssa (jotkut muutkin nimittäin ehkä haluaisivat käyttää Kerttulan kenttää kuin he, terkkuja vaan kenttävarauksista päättäville!)? Ja mikä tärkeintä, onko vuosi 2019 se vuosi, kun käyn kuvaamassa jalkapalloa ulkomailla?

Toivoin viime kaudella, että olisin saanut kuvata vauhdikasta jalkapalloa Veikkausliigassa TPS:n nousun myötä. Se ei kuitenkaan toteutunut ja jouduin toteamaan, etten ole vielä koskaan nähnyt Veikkausliigassa hyvää jalkapalloa. Niinpä en oikeastaan ole surrut TPS:n tippumista, sillä mieluummin kuvaan vauhdikasta menoa Ykkösessä kuin kuolettavan tylsää harhasyöttelyä Veikkausliigassa.

Ajattelinkin tässä jalkapallokauden 2019 alussa, etten aio tänä vuonna olla kovin väriuskollinen mitenkään päin vaan haluan kuvata hyvää jalkapalloa. Menen sinne, missä sitä on tarjolla ja haluan ottaa parempia kuvia kuin ikinä ennen!
Tässä kohtaa haluankin kuulla teiltä rakkaat lukijat, mitä teidän mielestä mun kannattaisi suunnata kuvaamaan? Mistä joukkueista te haluaisitte nähdä kuvia?

Huivihamstraajan tunnustukset

Iltapuku roikkuu vieläkin jossain päin pesuhuonetta, siellä mihin se jäi torstaiyönä, kun pujottelin sen pois päältäni. Punaviinin juomista seurannut pieni päänsärky on onneksi jo poissa ja tänään on koko päivä aikaa nauttia valosta ulkona. Lunta on ihanan paljon, mutta hiihtämään en aio vieläkään, sillä mun toinen mono on hukassa enkä siis tiedä onko se Turun puolella vai täällä meillä jossain.
Mulla oli eilen vapaapäivä ja vietin sen käymällä Myllyssä, katsomalla Ice Age 3 ja leipomalla tiikerikakkua. Myllyssä törmäsin yhteen aivan ihanan väriseen neuleeseen, joka roikkui alerekissä KappAhlin edustalla, mutta jäi ostamatta, koska 100 % akryyli. Ärsyttää vieläkin vähän. Toisaalta en taida tarvia yhtään uutta neuletta, mutta täydellisen värisellä voi korvata vanhoja vähemmän täydellisiä vaatteita.

Kävin Kekäleessä silittämässä Balmuirin huiveja (mainoslinkki). Joku päivä mä vielä hankin sellaisen vaaleansinisen (mainoslinkki)!
Oma huiviosastoni kaipasi läpikäyntiä, joten suoritin sen myös eilen. Omistan edelleen niin monta huivia, etten tarvitse yhtään uutta. Täytyy yrittää käyttää niitä niin ahkerasti, että saan Balmuirille tilaa.
Minusta huivit ovat ihania. Olen entinen huivihamstraaja. Silti käytän nykyään läpi talven vain yhtä huivia ja se on se yleensä, joka ensimmäisenä huivikopasta tarttuu käteen loka-marraskuussa. En periaatteessa tarvisi huivikoppaani kuin pari eri väristä Balmuirin huivia.
Nyt on aamupalan aika, sitten joskus pian ulos! Jos saadaan tänään otettua futikseen liittyviä kuvia, huomenna pukkaa ulos futisaiheista postausta.