Hae
Mari Hietala

Kaksi pötköä Tobleronea ja kävelylenkkejä pimeässä metsässä

*Unelmaduunarin tilipäivä -kirja saatu + postaus sisältää mainoslinkin, merkitty *-merkillä

Tällä viikolla…

…olen syönyt kaksi Toblerone-pötkylää kotosalla puoliksi Tahkiksen kanssa, hupsis! ? Työkaveri toi laivalta yhden pyynnöstäni ja lahjoitti toisenkin sitten lopulta. ? Tajusin tänään meidän tosiaan syöneen kaksi tuollaista pötkylää, kääk. ?

…ihaillut muutamaa hienoa auringonlaskua. Oon edelleen innoissani siitä, kun töistä lähtiessä on valoisaa. Ai että. ❤️?

…kävin katsastamassa auton keskiviikkona. Meni läpi, mutta pienen ahdistuksen sai katsastussetä aiheutettua lausunnollaan pösön moottoritilasta, jossa hänen makuunsa oli liikaa öljyä siellä täällä. Olin koko keskiviikon jokseenkin masentunut asian tiimoilta, sillä yksi maailman rasittavimmasta asiasta on vika autossa, jota en osaa itse diagnosoida. Olen varmasti ennenkin tästä jauhanut. 

…kävin lenkillä Tahkiksen kanssa pimeässä Katariinanlaaksossa, jonne kävellessä jauhoin autosta ja kaikesta muusta mieltä vaivanneesta niin, että koko Luolavuori varmaan raikasi. Katariinanlaakson luontopuistolla kälätys ja valitus loppui siihen, kun lehtopöllö aloitti huhuilun, johon jokin toinen eläin vastasi. Ehkä kettu. Sellaisen nimittäin lopulta näimme, kun Tahkis halusi palata takaisin. Juttelin ketulle, kunnes se hävisi metsään tai ainakin esitti sitä, koska se seurasi meitä, kunnes pääsimme hänen kotimetsästään ulos. Kosketus luontoon sai arkihuolet unohtumaan aika näpsäkästi.

…olin valokuvamallina ihan oikealle kuvaajalle, koska minusta julkaistaan yksi juttu. Ihan hauskaa! Kerron tästä sitten, kun juttu on julkaistu. ?

…olen huomannut kevään ihan oikeasti puskevan maasta esiin. Lähipuistossa kukkii jo pian ja niin muuten kukkivat koivutkin ihan hetken päästä.

…kävimme uudelleen pimeällä lenkillä Katariinanlaaksossa, mutta tällä kertaa ei hiiskaustakaan mistään eläimestä. Sitä paitsi pelotti ihan jäätävän paljon enemmän kuin edelliskerralla, koska nyt tiesin niissä metsissä elävän kettuja ja pöllöjä.

…olen pohtinut olisiko uhka vai mahdollisuus mennä töihin ilman meikkiä. Ajattelin ensi viikolla kokeilla. Tänään harjasin hiukset pitkästä aikaa. Hiusten harjailuhan ei kuulu Curly Girl -metodiin, mutta enpä ole metodilla ollutkaan enää hetkeen, kun edelleen käytän vanhoja shampoita pois.

…käytiin laskiaispullakahvilla Mannassa. Aivan ihana pieni leipomo Turun Vähäheikkilässä. Ostamme sieltä aika usein maalaisleipää. 

…ollaan suunniteltu viikon metsäkierros huomiselle, koska tänään on taas myrsky. Aika mones putkeen alkuvuoden aikana.

…olen lukenut Satu Rämön ja Hanne Valtarin kirjoittamaa kirjaa *Unelmaduunarin tilipäivä. Tulee tarpeeseen, koska ainahan se on mielessä, unelmaduuni. Ja etenkin tietysti tilipäivä. Kirja on saatu arvostelukappaleena.

Liikuntaa alkuvuonna x 5

Sitä aina jotenkin toivoisi pysyvänsä terveenä, ettei liikunnan harrastamiseen ja muuhun normaaliin elämään tule hirveän pitkää taukoa. Vaikka flunssan jälkeen pääsisikin töihin takaisin jonkun ajan päästä, itsellä meni viimeksi ainakin vajaa kuukausi kuumeilun jälkeen ennen kuin lenkkeily alkoi tuntua taas kevyemmältä.
Nyt tässä on pian pari kuukautta kovaa kuntoilua takana, joten ajattelin listata alkuvuoden parhaat liikuntasessiot. Oletko valmis? Tässä tulee:
1. Kahvakuulatreeni viime sunnuntaina ja sitä edellisenä myös. Ujutettiin tammikuussa treenikalenteriin kahvakuulaa taas pitkän tauon jälkeen ja se on nyt alkanut sujua niin luonnikkaasti, että viime kerralla se tuntui jopa normaaliakin paremmalta. Kun jaksoi! Ja sitä edellisellä kerralla ylikaiken vihaamani askelkyykyt olivatkin yhtäkkiä ihan ok. Olen myös siirtynyt lankuttamaan ilman kevennystä, mikä on todella suuri harppaus ihmiselämässä.
2. Lauantain iltalenkki oli yksi parhaista ns. kaupunkilenkeistä. Ei olla kyllä kovin montaa maantielenkkkiä viime aikoina suhattu, mutta silloin kuin suhataan, suunnataan yleensä Skanssin ja Kaarinan suunnalle. Tulee sopiva 7 kilometrin pätkä, josta saa lyhyemmän tai pidemmän makunsa mukaan. Lauantaina oli jotenkin erityisen kiva ilma, kun ei tuullut kovin paljon ja jostain syystä tuli tosi hyvä olo lenkin jälkeen.
3. Paimion luontopolku Tahkiksen ja Maaritin kanssa tammikuun loppupuolella oli ihana elämys. Näin metsän nyt eri tavalla kuin ensimmäisellä kerralla, kun oli kirkkaampaa. Paimion luontopolku on joka kerta upea. ❤️
4. Mulkkujärven kierros pari viikkoa sitten Etelä-Pohjanmaalla on pakko listata, vaikkei se helppo ollutkaan lumihankipatikkana. Se oli silti liikunnallisesti yhdenlainen suoritus ja jalat olivat aivan hapoilla, etenkin pohkeet. Se tunne, kun jalkojen lihaksia on oikein joutunut vähän käyttää, se on ihan paras. ?
5. Paalijärven patikka oli myös kuntoa vaativa, koska lumihankikävelyä sekin oli. Raskasta, mutta kaiken sen arvoista.
Maaliskuulle ei ole mietittynä mitään uutta ja ihmeellistä treenikalenteriin vaan tarkoitus olisi tehdä lihaskuntoa pari kertaa viikossa ja käydä metsässä viikonloppuisin edes. Kun valo lisääntyy, saattaapi olla, että vingun metsään arkenakin. Liike on lääke ja liikunnasta tulee hyvä olo. ?