Hae
Mari Hietala

Paluu arkeen influenssan jälkeen

Täällä on palattu arkeen influenssan jälkeen. Paluu oli yllättävän nihkeä, koska kuvittelin olevani ihan hyvässä kunnossa. En oikeasti ollut mitenkään kamalan kipeä sitten enää, kun kuume laski. Kova yskä oli jonain päivänä, mutta joka päivä sekin on ollut parempi. Niinpä torstaina töihin palatessani olinkin ihmeissäni, kun työkunto oli muisto vain ja oikeasti olisi pitänyt päästä nukkumaan jo puolen päivän jälkeen. Eilen onneksi kaikki sujui jo paremmin ja kiersin lyhyen lounaslenkinkin. Tosin vain todetakseni, että myös kävelykunto on ihan nollassa influenssan jälkeen. 😳 Päiväunille oli kaaduttava sillä kellonlyömällä, kun työt loppuivat.

Loppuviikosta on arkeen paluun jälkeen saatu jouluakin kasaan täällä. Olen paketoinut kaikki lahjat, joulukuusi on pystytetty, koristeltu ja tänä aamuna meillä oli piparipaja. Taikinan olin tehnyt jo monta päivää sitten. Torstai-iltana keittelin myös fudgea ja huomenna olisi tarkoitus leipoa tiikerikakku. Joulun ruokaostokset käytiin tekemässä tänään paitsi että kinkku ja laatikot ovat edelleen ostamatta. Ne hoidetaan huomenna. 😄

Ostin itselleni uudet korvikset eilen.

Tänään ehdittiin käymään Turun keskustassakin pyörimässä karusellissa ja Hansassa. Käytiin kahvilla ja lopuksi ajeltiin Itäharjun Prismaan.

Aamulla, kun mies ja lapsi tekivät pipareita, minä kirjoitin tämän vuoden viimeisen kouluhomman valmiiksi ja palautin. Nyt onkin outo olo, kun ei ole yhtään deadlinea enää eikä tarvitse miettiä esimerkiksi huomiselle mitä työtä tekisi. Ei tarvitse tehdä mitään. Todella kummallista. Kokonaisuudessaan koulua on jälellä enää kolmen kurssin ja opinnäytetyön verran. Ei ollenkaan paha!

Huomenna olisi varmaan hyvä käydä ulkoilemassa jossain porukalla, kun kerrankin pääsee ulos valoisaan aikaan. Aurinkohan ei Turussa ole pahemmin paistellut joulukuun aikana, joten kyllä tässä alkaa valoa jo kaivata vähitellen. Onneksi pimeys ei ole päässyt mitenkään pahasti niskani päälle tänä vuonna ja nythän tässä jo ihan parin päivän päästä ollaan taas matkalla valoisempia aikoja. Jouluna sillä valolla ei niinkään ole merkitystä, sillä tärkeintä on yhdessäolo perheen kesken. 🤍

Joulua itseään en jaksaisi millään enää odottaa yhtään. 😁

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *