Olen aina rakastanut tanssimista ja olenkin sitä harrastanut elämässäni eniten baariympäristössä. Toiseksi eniten tanssitunneilla. Kunnes lopetin jostain syystä niillä käymisen Seinäjoella asuessani ja muutin Turkuun. Sitten lähinnä haaveilin tanssitunneista, kun eipä sitä tullut baareissakaan enää käytyä. Vuosi sitten päätin ryhdistäytyä ja menin kansalaisopiston kurssille. Se oli menoa se. Kävin ahkerasti koko syksyn tanssimassa ja kevätkaudella vähän vähemmän. Oli selvää, että menen samalle kurssille uudelleen tänä vuonna ja niin tein. Vaan enpä ole tanssinut ahkerasti ollenkaan. Joka kerta tänä syksynä, kun olen käynyt, on johtanut siihen, että tulen kipeäksi. Tänään kävin ensimmäistä kertaa tälle kuuta, katsotaan säästyisinkö tällä kertaa flunssalta.

Ehkä on ollut huono tuuri, että flunssa iskee juuri tanssitunnin jälkeen joko seuraavana päivänä tai viimeistään seuraavana maanantaina. Ehkä osittain syynä on refluksi, jonka kulta-aikaa kulunut syksy on ollut johtuen opiskelun tuomasta stressistä, liiasta suklaan mussuttamisesta ja liian rasvaisista ruokavalinnoista.

Flunssa tai ei, joka kerta tunnilla on ollut todella ihanaa. Niin kova meno, ettei mitään rajaa. Siinä unohtuu työ- ja opiskeluasiat heittämällä.

Tanssituntien lisäksi harrastuksiini on tänä syksynä kuulunut kahden amarylliksen kasvatusyritys. Toinen kasvaa, toinen ei. Kuvassa se, joka kasvaa. Istutin sen toisen ehkä liian syvälle ja nyt mietin pitäisikö koittaa kaivaa se ruukusta asetellen paremmin.

Ja tiedättekö mitä? Lopetin vuoden mittaisen kofeiinittomuuden vaihtamalla kofeiinittoman kahvin normaaliin mustaan teehen lokakuun puolivälissä. Se räjäytti tajunnan! Rintarangasta avautui jokin lukko, tuntui kuin kahvi olisi tukkinut sen kokonaan. Syke laski. Yöunet paranivat. Stressitasot laskivat. Vaikkei siinä minun kahvissani edes ollut kofeiinia kuin sen verran, mitä kofeiinittomassa kahvissa on. Tästä voidaan todeta, ettei kahvi todellakaan ole minun juomani.

Seuraavaksi näin tanssitunnin jälkeen vuorossa on iltapala, suihku ja nukkumaanmeno. Saunaan ei tunnu ehtivän ollenkaan, ehkä viikonloppuna sitten. Opiskelemaan ei myöskään tänään kerennyt, mutta ei haittaa. Tällä hetkellä on deadlinet hyvin hallinnassa.

Palataan asiaan joku päivä!

Yksi parhaista tavoista viettää juhannus on mielestäni viettää se kotona. Meillä ei ole mökkiä eikä ole ollut ajatuksissa edes hankkia, joten juhannuksenakin on ollut tapana hengata kotosalla. Nyt se on erityisen mukavaa, kun on takapiha ja terassi. Eilen tosin oli niin kylmä, ettei siellä tarjennut olla. 😁 Sen sijaan me käytiin perinteisellä Ukuran lenkillä pyöräilemässä.

Ukura on sellainen erämaata muistuttava sivukylä Liedossa, jossa on siis muutama talo, paljon peltoa ja ihana hiekkatie. Esko-Ukurantieltä pullahdetaan takaisin ihmisten ilmoille, joten missään hirveän kaukana ei kuitenkaan olla. Ukurassa on ihanan hiljaista ja sielu lepää niissä maisemissa. Tulee väkisin mieleen Vimpelin Hallapuro joistakin kohdista. Voisin hyvin kuvitella asuvani Ukurassa.

Ennen pyörälenkille lähtöä pyöräytin marengin uuniin, josta myöhemmin päivällä tehtiin pavlova. Perjantaipäivä me vietettiin Raumalla.

Vaihettiin järjestystä lauantaina lapsen huoneessa ennen pyörälenkkiä.

Seuraan instassa sellaista muijaa kuin Helene Sula (heleneinbetween) ja olen inspiroitunut muutamista hänen jutuistaan: laihtuminen sekä huulipunan käyttäminen ulkoillessa. Niinpä eilen sipaisin huuliin tällä viikolla ostamaani *by Terryn Hydra Balm -huuliasiaa sävyssä Love Affair. Ihana! Siis niin täydellisen värinen huulipuna, etten kestä. Ostin Myllyn Kicksistä, jossa by Terryt olivat 70 prosentin alessa.

Ukurassa nähtiin kyy, haukka ja töyhöhyyppäperhe. Sekä yksi auto. Muuten saatiin elää täysin hiljaisuudessa. Pituutta lenkille tuli 21 kilometriä eli ihan sopiva juhannuslenkki.

Tänään me aloitettiin päivä urheilemalla. Ensin mentiin kolmeen eri leikkipuistoon, josta jatkettiin pääkohteeseen: urheilukentälle. Mentiin sinne tekemään ulkosalitreeni ja sitten kiireellä kotiin syömään. Nyt on koko akka ihan jumissa, huh!

Kun oltiin syöty, lähdettiin vielä käymään kasvitieteellisessä ja kaupassa. Halusin nähdä mitä taimia heillä on myytävänä, mutta eipä ollut mitään, mitä olisin tarvinnut. Eipä sillä, että kukkapenkkeihini enää mahtuisi edes mitään. Juhannus alkaa olla ohi ja pitäisi mennä pesemään hiukset arkea varten, joka nurkan takana jo häämöttää. Viisi työpäivää ja alkaa loma! Oijoi! Viisi päivää tuntuu nyt kauhean pitkältä, mutta varmaan viikko menee aika nopeasti. 😊