Tämä postaus on vähän kuin kaikki haasteeni syömisen kanssa: en tiedä mistä aloittaisin. Syöminen, se tuntuu olevan ihan pirun vaikeaa. Ennen kuin kukaan tulee kommentoimaan kuinka pitäisi laihtuakseen syödä vähemmän kuin kuluttaa, juuri tällä viikolla herrat Moisio ja Sainio sen sanoivat: jos liikkuu, täytyy syödä enemmän. Että ei se ole niin yksinkertaista ollenkaan! He ovat oikeassa, sillä aina, kun alkaa liikkua enemmän, myös energiaa täytyy saada enemmän.

Tavallaan ymmärrän kyllä henkilöitä, jotka vetävät laihduttamisen puhtaaksi matematiikaksi. Osa ihmisistä vain tekee niin. Osalle koko elämä on pelkkää matematiikkaa, osalle taas humanistista hapatusta ja mitä näitä nyt on. Kun matematikko-pt neuvoo netissä toisella tapaa ajattelevaa, syntyy todennäköisesti riita. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin se, että mutkat vedetään suoriksi, koska etenkään syöminen ei ole millään tavalla yksinkertaista kaikille. Nyt olen todennut, ettei minulle ainakaan.

EN OSAA SYÖDÄ OIKEIN

Väitän, etten osaa syödä oikein ja syytän tästä erilaisia valmennuksia, joihin olen välillä haksahtanut. Osassa valmennuksista on painotettu hurjan paljon proteniia, mikä sinänsä on ihan hyvä, koska itse en ainakaan ole syönyt tarpeeksi sitä. Kokeilin kuukauden sisään sellaistakin, että hiilareiden määrä laski aika alas ja se ei sopinut mun päälle ollenkaan. Aloin nähdä pelkkiä pitsoja silmissäni ja olisin voinut syödä vaikka hevosen.

Kun huomaan, etten osaa syödä oikein, alan muistella miten ennen söin. Vastaus on, että söin tosi paljon leipää. 😄 Kaikkien kokeilujen jälkeen haluan aina palata vanhoihin tapoihin, koska on jotenkin kotoisaa syödä leipää välipalaksi ja iltapalaksi. Mmm.

Nyt ihan viimeisin keinoni tässä syömisen opettelussa on ollut laskea kaloreita. Järkytyin siitä, mitä sain tietää laskemisen avulla. Syön todella paljon yli tavoitteen viikonloppuisin. Onko se sitten mikään ihme, jos ei laihdu? Tämäkin on taas sitä yhtä ja samaa kehää, jota kierrän. Kun sanotaan, ettei kannata kieltää itseltään mitään, totean, ettei herkkujen salliminen sovi minulle. Silloin syön niitä joka päivä. Nyt joudun toteamaan kuitenkin, ettei herkkujen rajoittaminen sovi minulle, koska muuten otan menetetyt kilokalorit takaisin viikonloppuina. Palaan siis lähtöpisteeseen ja sallin herkut.

MITÄ KOKEILLAAN SEURAAVAKSI?

Koen siis tämän syömisasian vaikeaksi sen takia, että jotain minun täytyisi tehdä eri tavoin, jotta laihtuisin. En vain vieläkään ole keksinyt mitä, koska olen nyt kokeillut vähän kaikenlaista. Enää tuo kaloreiden laskeminen on se viimeinen tapa. Sillä tavoin laihduin 2007. 😄 2018 laihduin lisäämällä liikuntaa. Nyt kuitenkin liikun jo ihan suhteellisen paljon enkä pysty lisäämään yhtään mitään, joten homma täytyy hallita keittiön puolella. Niinpä tosiaan lasken vain kaloreita ja yritän pitää ateriat järkevinä sekä välttää tosi myöhään syömistä. Nukkua pitäisi myös paremmin ja enemmän.  Niin ja sallin ne herkut tietysti, koska rajoittaminen on ainakin vihollinen. Haluaisin saada tiltanteen tasapainoon ennen kuin alkaa loma, koska lomalla haluan ottaa rennosti. Relax and chill.

Osaaksä syödä?

Tiedän, että mahatauti on todella ällöttävä aihe lukea, puhua ja kokea. Silti se on meidän tämän viikon teema, koska sellainen meillä sairastettiin. Eikä se tarttunut meihin muihin! Arvaatteko miten? Otettiin käyttöön vinkki, josta puhuttiin joitakin vuosia sitten: valkopippuri. Nieltiin joka päivä noin 10 valkopippuria kokonaisena ja meihin ei vieläkään ole tarttunut tuo tauti. Huono olo minulla oli torstaina, joten oletan päässeeni sillä.

Tältä näytti maanantaiaamuna. Ei vielä sairastettu.

Tiistaina pyöräilin Turkuun töihin ja keskiviikkona sitten olinkin kipeän lapsen kanssa kotona. Yritin kirjoittaa hankinnan raporttia eteenpäin, mutta mitään muuta järkevää en saanut aikaiseksi koko päivänä.

Sen verran terveeltä lapsi vaikutti eilen, että lähdimme Turkuun Paavon Sporttipäivään pyörillä, josta menimme syömään patongit Kupittaan Cittariin ja vielä kesän ekat pehmikset hakemaan Kupittaanpuistosta. Nams! Pyöräiltiin kotiin Nummen läpi, joka on yksi mun lempipaikoista pyöräillä. Siellä on niin ihania vanhoja taloja ja pihoja. Jos vielä joskus muuttaisin Turkuun, muuttaisin Nummeen.

Tänään kirjoitin heti aamupäivällä hankinnan raporttini valmiiksi ja palautin sen. Myöhemmin päivällä lähdettiin taas pyöräilemään, tällä kertaa käytiin Liedon liikennepuistossa ja ajeltiin Sillilän kautta takaisin. Siellä on ihanat peltomaisemat ja olisi ihana löytää talo juuri sieltä. Ehkä. Monta muutakin paikkaa olisi aika kivoja.

Juuri nyt nautin eniten tästä meidän pienestä takapihasta, jossa nytkin terassilla kirjoitan tätä. Haavat kahisevat tuulessa ja linnut laulavat.

Jos nyt käy niin hyvin, ettei mahatauti tosiaan saavuta meitä aikuisia, viikon päästä juhlitaan juhannusta ja siitä viikko, loma alkaa. 😍 Voi tosin olla, että meillä on juhannuksena myyräkuume, kun tongimme tätä takapihaa toukokuussa ja täällähän oli aika paljon metsämyyrien jätöksiä. 😬

Kouluhommia on vielä jäljellä neljän raportin verran. Ovat kaikki sitä samaa hankinnan kurssia. Ajattelin aloittaa seuraavan heti ensi viikolla, jos ehtisi saada vielä yhden pois ennen kesälomaa. Yhden isoimmista raporteista jätän suosiolla elokuulle todennäköisesti, ettei mene koko loma kouluhommia vääntäessä.

Ootko sä kokeillut valkopippurikikkaa mahatautiin?