Niinhän siinä kävi, etten sunnuntaina jotenkin muka ehtinyt avata läppäriä esitelläkseni lauantaisia kuvia futismatsista, jota kävin kuvaamassa vajaan yhden puoliajan verran. Pelihän oli siis Ykköscupia, TPS – SJK Akatemia. Kuten lauantaina kirjoitin, en ollut pariin vuoteen futiskentällä vieraillut, joten vähän jännitti kuinka ruosteessa taitoni ovat. Yleensä ennen matsia jännittää lähinnä se muistanko ottaa kaikki kamat mukaan, mutta nyt kun en sitä jännittänyt, meinasin jättää kameran kotiin. 😀 Pelkkä Sigman putki laukussa olisikin ollut hyvä lähteä.

Tämä futiskuvaustesti tuli taas hyvin spontaanisti. Perjantaina lasta nukuttaessa satuin huomaamaan, että TPS – SJK Akatemia pelataan Kupittaa vitosella eikä jossain kuppaisessa hallissa (pahoittelut kielenkäytöstä). Lähetin savumerkit suoraan olohuoneeseen Tahkikselle, että huomenna muuten sitten mennään vaunulenkille tonne ja niin tosiaan mentiin. Onneksi Tahkis on lähes aina valmis futiskentän laidalle. 😀 En tiedä onko se se laji vai mokkapalat? Jos siis jotain syitä haluaa löytää sille miksi just tämä matsi: koska Kupittaa on sopivasti meidän vaunulenkkietäisyydellä, aurinkoinen kevätkeli ja SJK Akatemia on minulle kotoisa valinta.

Katsotaanko sitten niitä kuvia?

Nappiskuvat jäivät täysin uupumaan, mutta niitä varten paikalla pitäisi olla ennen peliä ja vähintäänkin tauon aikaan. Nyt saavuttiin paikalle jo pelin alettua ja häivyttiin just ennen taukoa.

NO ENTÄ SE KUVAAMINEN?

Ensimmäisenä jäin tietysti suustani kiinni entisen naapurini kanssa, joka siis myös valokuvaa jalkapalloa. Ennen kuin olin saanut kameraa käteeni, tuli maali ja sitten kun oli se kamera kädessä, pääsin antamaan loistavia analyysejani jalkapallosta takanani hengailleelle Tahkikselle. ”Tämähän on ihan niinku aina ennenkin, ne kaatuu ennen ku ehtii pallon kans yhtään mihinkään”, mikä siis suomeksi tarkoittaa ”kuvaa nyt perkele sellaista”. Kamera sentään totteli oikein hyvin. Tavallaan tuntuma oli jopa parempi kuin silloin pari vuotta sitten, vaikken ollut zoomiputken kanssa hosunut yhtään. Myötävalo tosin teki tepposet, ajattelin että se on helppo valinta näin alkuun, mutta kuvia tehdessä olin hieman eri mieltä. Kaikki muu valo on aina silti parempi vaihtoehto kuin Kupittaa vitosen iltavalaistus (ne jotka eivät tiedä: ne valot ovat keltaiset). 😀

Kaiken kaikkiaan tämä paluu kuvaamisen pariin oli aivan mahtavaa! Haluan kuvata lisää! Yritin jo tehdä alustavan suunnitelman, mitä matseja menen kuvaamaan ja loput valitsen yhtä spontaanisti kuin tämän lauantaisen.

TPS – SJK Akatemia 3–0

Parhaat ideat on niitä, jotka toteutetaan hetken mielijohteesta. Niin taas tänään, kun tein ihan yhtäkkiä suunnittelematta sen enempää paluun jalkapallokentälle parin vuoden tauon jälkeen. Omistin kai viime vuonna futikselle yhden postauksen ja sitä ennen olen kuvannut lajia vuonna 2020, muuten ei blogissani ole hetkeen futista ollutkaan. Voin siis kuvitella uusien seuraajien olevan hieman pihalla, mitä tämä futishöpötys nyt oikein on, mutta tosiaan: futiskuvaus ei ole unohtunut, se on ollut vain tauolla ensin koronan ja sitten raskauden takia. Samalla olen myös saanut otettua vähän etäisyyttä seuroihin, mutta en ole yhtään sen viisaampi kuin aiemminkaan: en tiedä mitä ja kenen futista haluaisin kuvata. Ehkä pojan kasvun myötä sekin arvoitus vielä ratkeaa, olettaen hänen kiinnostuvan jalkapallosta edes vähän.

Paluu rakkaan harrastuksen äärelle oli jännittävä. Missä putki on, missä kuvausliivi, entä jakkara?! Voinko kuvata ilman piilareita, kyllä on aikoihin eletty kun en edes meikkaa!?

Pienenä kertauksena: futiskuvaus vuonna 2013 oli tarkkaa puuhaa. Piti olla kynnet SJK:n väreissä ja meikki myös, sillä sinisiä silmiä korosti oikein mukavasti musta sekä kulta luomiväreinä. Ilman sotamaalausta ei ollut Seinäjoen keskuskentälle menemistä. Piilarit oli tietysti myös ihan pakolliset, koska koin hankalaksi kuvaamisen silmälaseilla.

Futiskuvaus 2022: kyllä kuvaaminen ilman piilareitakin onnistuu aivan hyvin. Ei meikkiä myöskään tarvi, koska mitä väliä. Syväjää on sama vanha kuin ennenkin, ei tarvinut istua kuin vajaa yksi puoliaika ja olen jäässä edelleen, kolme tuntia myöhemmin. 😀

Ajattelin huomenna tai viimeistään tiistaina tehdä kuvat ja näyttää vieläkö meikäläisestä on johonkin tällä alalla. 😀 Mielestäni ainakin paluu jalkapallokentälle sujui ihan hyvin…