Kirjat, jotka olen kuunnellut tänä vuonna
0*Sisältää mainoslinkkejä
Kun päätin alkuvuodesta alkaa lenkkeillä, aloin myös kuunnella kirjoja. Mieluiten lukisin niitä, mutta juuri nyt tässä kohdassa elämää sille ei oikein tunnu olevan aikaa enkä ole osannut vieläkään rakentaa rutiinia, että lukisin illalla ennen nukkumaanmenoa. Ehkä jonain päivänä vielä. Sitä odotellessa kuitenkin kuuntelen nyt kirjoja aina kävellessä.
Kaivoin ylivanhat kuulokkeeni esiin ja etsin Bookbeatista mielenkiintoisia teoksia. Ihan ekana kuunneltavaksi valikoitui *Sanna Marinin kirja, josta sai hyvin inspiraatiota kunnianhimoon, tekemiseen ja työhön. Suosittelen! Mielestäni vahvat naiset ovat tärkeitä tässä maailmassa.
Toisena valintana oli monien kehuma *Let them -teoria. Se olikin tosi hyvä! Let them -teoriaa kuunnellessa oppii ymmärtämään, ettei ihan kaikesta ja kaikista tarvitse välittää. Tärkeä oppi on myös antaa itsensä tehdä tai ajatella jollakin tavalla. Anna muiden ja anna itsesi.
Olin alkuun epäluuloinen kirjan suhteen, koska olenhan koko elämäni jo ajatellut, kuten Let them -teoria opettaa. Loppujen lopuksi oli ihan hyvä kuunnella se ja vahvistaa uskoa.
Kolmas kuuntelemani kirja tänä vuonna on ollut erään opettajan mainostama Stressiharha. Äärimmäisen kiinnostava! Jos olet yhtään stressiherkkä, suosittelen todella kuuntelemaan *tämän opuksen. Siis kertakaikkiaan! Tärkein oppi: stressi sairastuttaa, jos uskot niin ja jos et usko, ei se sairastutakaan. Parasta kirjassa on se, että se perustuu tieteelliseen tutkimukseen eli nyt ei ole kyse mistään höpönlöpön uskomushoidosta.
Seuraava kirja, jonka ajattelin ottaa kuunteluun, on *tämä Liisa Keltikangas-Järvisen Itsekkyyden aika. Se tekee minulle varmaan hyvää, koska minua on joskus itsekkääksi haukuttu. Sitä toki olenkin, mutta en tiedä olenko paljon vai vähän ja kuinka paljon sillä edes on merkitystä.
Voi olla, että kevään tullen vähennän kuuntelua lenkkeillessä, sillä sanovat ihmiselle tekevän hyvää olla välillä kuuntelematta jotain ja kuunnella vain luontoa. Näin varmasti onkin, mutta suurin osa lenkeistäni kulkee jossain hyvin kaukana metsistä ja sellaisesta luonnosta, jota haluan kuunnella. Haluan myös varmistaa motivaationi mennä lenkille, kun on kirja kuunneltavana. Kuunteletko sä vain luontoa?
Kohti englannin kielen osaamista
Joidenkin mainospuheiden mukaan tänään on universumin suurin shoppailupäivä, mutta itse hieman epäilen. Ehkä tuolla jossain Aasiassa, mutta entä muualla maailmassa? Ootko sä nettishoppaillut tänään hulluna? Minä en, enkä kyllä edes aio.
Ensinnäkin minun vuosi ilman uusia vaatteita -haaste jatkuu edelleen (nyt on viides kuukausi meneillään) ja toiseksi välttelen nykyään aika paljon nettishoppailua, sillä sitä harrastaessa tuli osteltua aina vähän liikaa, koska millään ei koskaan voinut tilata vain yhtä asiaa vaan aina ostoskoriin piti saada muutakin. Kuinka tyhmää olisi nimittäin ollut maksaa postikulut vain yhden asian tähden?
Eilen shoppailin livenä. Ostin jutun, jonka ostamista olin ajatellut jo pidempään. Nyt se vain tuli ajankohtaiseksi uuden työn myötä ja asian hankkiminen tuntui hyvältä idealta oitis. Kyse oli kirjasta.
Olen tässä vähitellen ollut nimittäin viemässä itseäni kohti englannin kielen opettelemista. Kirjoitin siitä postauksenkin alkuvuodesta, mikä taisi kannattaa, sillä olen kuullut unelmista ääneen puhumisen olevan hyvästä. Näin ilmeisesti jälleen, sillä olen tuon postauksen kirjoittamisen jälkeen vähän väliä ollut höpisemässä enkkua töissä ja nyt viimeistään, kun työssäni täytyy myös osata kirjoittaa sitä. Niinpä tosiaan menin sitten ja ostin ensimmäistä kertaa kirjan englanniksi.
Kyse on Sophie Kinsellan tämän vuoden teoksesta, I Owe You One. Suomeksi Sitä saa mitä antaa, joka ei ole vielä ilmestynyt. Minun oli tarkoitus hankkia Kinsellan uusin Shopaholic-sarjaan kuuluva opus, mutta sitä ei kirjakaupassa näkynyt ja mukaan tarttui saman kirjailijan eri teos. Minusta Sophie Kinsella kirjoittaa parasta hömppää maailmassa ja siksi siis olin hänen kirjojensa perässä.