POSTAUKSESSA MAINITTU VAUHTISAMMAKON ETÄVALMENNUS SAATU

Tulin joku aika sitten ulkoa, kun kävin puolen tunnin aamulenkillä juoksukävelemässä. Kuulostaako termi sinusta hassulta? Minusta ainakin, mutta kuulin tämän itseäni viisaammilta ja käytän sitä surutta nyt. Juoksukävely tarkoittaa siis lenkkiä, jossa juostaan tietty määrä ja kävellään vastaavasti osa. Esimerkiksi voi juosta minuutin ja kävellä minuutin toistaen tätä puolen tunnin tai tunnin ajan. Omalla lenkilläni nyt aamulla oli lisämausteena vielä sykerajat ja yritin siis pitää lyöntitiheyden maltillisena juoksuosuuksilla. Juoksemisen jälkeen jäin vielä ulos hetkeksi, koska keli oli aivan ihana tänään enkä olisi millään malttanut tulla takaisin sisälle. Sitten alkoi reisipaloja sen verran viluttaa, että oli pakko.

Tämä ei ollut viikonlopun ainoa juoksulenkki. Kävin jo perjantaina vähän testaamassa omaa juoksutekniikkaa juoksukävellen 20 minuutin verran. Silloinkin oli kiva keli ja juoksu kulki kyllä tosi hyvin, vaikka takana olikin kuukauden tauko.

Jos muut ihmiset ovat ikuisia laihduttajia, minä olen ikuinen juoksemisen aloittaja. Olen yrittänyt todella monta kertaa saada tehtyä itsestäni juoksijan, mutta johonkin se on aina tyssännyt. Kerran elämässäni pystyin hölkkäämään 10 kilometriä ja kun sen suoritin, en enää juoksemaan mennyt. Jotenkin ihan käsittämätöntä? Mutta silloin tavoitteeni oli vain se kymppi enkä nähnyt enää mitään muuta sen jälkeen. Olin nuori ja pitkäjänteisyys kuului jonkun toisen maailman sanakirjaan. Kesällä 2019 oli jonkinlainen yritys myös, mutta sekin sitten vain jäi parin kerran jälkeen. Tänä syksynä hankimme poikaystävän kanssa älykellot ja aloitimme taas. Se sujuikin tosi hyvin, kunnes reväytin takareiteni intervallitreenissä. Nyt olen vähän niin kuin sen jäljiltä elvyttämässä harrastusta uudelleen.

Nämä tämän viikonlopun juoksulenkit liittyvät siihen, kun sain kutsun Vauhtisammakon juoksukoulun etävalmennukseen. Etävalmennus alkoi torstaina ja nyt on tosiaan pari lenkkiä sitten jo takana. Ehkäpä valmennuksen myötä vihdoin minusta tulee juoksija?

kerrankin hyvä tuuri

Viikonlopun muita puuhia juoksemisen lisäksi ovat olleet neulominen ja pieni shoppailu. Islantilaisneule sai jatkoa eilen uudella ohjepätkällä. Minulla meni sen tekemiseen koko päivä, koska välissä käytiin shoppailuretkellä, jonka jälkeen syötiin, käytiin saunassa ja taas syötiin.

Shoppailuretkeltä mukaan tarttui pari alennuksessa Marimekossa ollutta patalappua, alehuulipuna Kicksistä, The Body Shopin kulmakarvasivellin, Lumenen voide sekä leikkuualusta Hemtexistä. Leikkuualusta ei ollut mikä tahansa randomilla löytynyt vaan pitkään himoittu. Kun näin Hemtexin kyltit ”kaikki tuotteet -50 %”, kirmasin viimeiseen nurkkaan toivoen alustoja olevan vielä jäljellä. Oli onneksi! Kerrankin kannatti odottaa alennusta. Tämä oli siis Skanssin Hemtexissä, joku loppuunmyynti ilmeisesti.

Nyt ulkona näyttäisi paistavan aurinko, joten täytyy tästä rientää muihin puuhiin. Kävelyretki läheiselle kirppikselle on ainakin vielä ohjelmassa!

 Vannoin kesällä alkavani säästämään ja kirjoittamaan siitä julkisesti, jotta säästöä jopa tulisi. Noh, sittemmin on ollut hieman hiljaista ihan yleisesti täällä blogin puolella, kun taas pankkitililläni ei. Siellä on käynyt valtava kuhina koko syksyn, mutta ei mitenkään positiivisessa mielessä.

Ei voi sanoa, että olisin säästänyt rahaa oikeastaan yhtään. Ehkä muutaman hassun satasen.

Haluatteko tietää mihin olen hussannut?

Olen ostanut lankaa. Lots of yarns. Ensin sukkalankoja lähipiirin sukkia varten, sitten langat yhtä spontaania paitaprojektia varten, sitten toiseen paitaprojektiin ja viimeksi työkaverin pipoa varten. Niin paljon lankaa, etten todellakaan aio laskea paljonko olen hussannut lankoihin tänä syksynä. Too much.

Tilasin kaksi eri mekkoa ja kahdet eri kengät. Niin ja yhdet housut! Housuista olen haaveillut 1,5 vuotta, joten sallin sen itselleni. Mekot olivat sellaisia sivuhankintoja, joita ilman olisi kyllä pärjännyt. Toiset kengät olivat nahkaiset nilkkurit ja toiset olivat juoksukengät. Jälkimmäisistä olen aivan onnessani. Ehkä parhaat juoksukengät, jotka olen koskaan omistanut.

Suurin tuhlauserä ylivoimaisesti näistä kaikista on uusi kamera. Tein kaupat Olympuksen kanssa menneellä viikolla enkä voisi onnellisempi olla, kun vihdoin tein päätöksen tähän asiaan liittyen. Olen miettinyt uutta objektiivia ja uutta kameraa todella pitkään. Toivon uuden hankintani tuovan sen onnen, jonka sen kuvittelen ainakin tuovan.

Muita pieniä ostoksia: kaksi uutta Marimekko-mukia, Devoldin kerrasto ja kalenteri ensi vuodelle.

Tämän kaiken tuhlaamisen myötä säästöprojektini niin sanotusti lähtee alusta. Kautta kiven ja kannon: vuonna 2021 en osta lankaa koko ajan. Ok?