Hae
Mari Hietala

Instagramkriisin kautta onneen

Siitä on nyt reilu vuosi, kun aloin houkutella tuota toista meidän perheen puoliskoa käyttämään instagramia, koska hän oli kuitenkin aiemmin elämässä harrastanut valokuvaamista. Työni tuotti tulosta tammikuun 17. päivä, kun ensimmäinen kuva pärähti Tahkiksen tilille. Sen jälkeen olemme esitelleet toisillemme muiden upeita travelblogger-tyylisiä instatilejä pohtien voisimmeko itse jonain päivänä matkustella ympäri maailmaa valokuvaten ja instagrammaten.
Voisimme tietysti, on vastaus kysymykseen, sillä nykynuoriso tietää kaiken tässä maailmassa olevan mahdollista. Täytyy vain tehdä töitä unelman eteen.
Olen paukuttanut omalle instatililleni kuvaa toisen jälkeen ja pölissyt pää punaisena joka päivä instastoryssa, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan. Ainakaan positiiviseen suuntaan. Ainoa kehityssuunta on viime aikoina ollut alaspäin ja sekös on taas mietityttänyt. Niin paljon, että olen jopa tehnyt excelin, jossa seuraan eri kuvien menestystä (jota hädin tuskin on).
Tajusin, ettei mun seuraajamäärä ole vuodessa noussut kovinkaan paljon. Olen toistanut samoja asioita ja saanut samoja tuloksia. Mieleeni hiipi ajatus mallia ”pitäisi varmaan kokeilla tehdä jotain eri tavalla, jotta saisi erilaisia tuloksia”.
Sitten keskustelimme Tahkiksen kanssa jälleen muiden ihmisten instatileistä toissa päivänä ja pohdimme tyyliä valokuvata sekä etenkin muokata kuvia. Tuo kuvankäsittely kun tuntuu olevan instassa se juttu, jolla osa bloggaajista myös tienaa myymällä omia presetejä. Minä vastarannan kiiski en vieläkään ole sortunut ostamaan valmiita presetejä, sillä minusta itseään valokuvaajaksi tituleeraavan ei ole hyväksyttävää käyttää kuin vain itse tekemiään presetejä, ei muiden omia.
Olen tainnut silti olla väärässä. Kuvankäsittely ei ole se tärkein osaamisalue instaa ajatellen vaan mitenköhän olisi se ihan valokuvaaminen? Eikö instan idea ole loistaa kuvilla?
Keskustelumme sai aikaan sen, että minä päätin alkaa taas valokuvaamaan. Kaikkea. Ottaa kameran mukaan ulos ja kuvata ne kaikki oravat, linnut sekä maisemat, jotka vastaan tulee. Laittaa ne instaan. No more photos taken with the Huawei! Ja niin olen vieläkin todella onnellinen tästä päätöksestä.
Valokuvaaminen tekee minut onnelliseksi. Ei pelkkä jalkapallon valokuvaus vaan kaikki valokuvaus. Haluan jakaa oikeita kuvia instatililläni, räpeltää Lightroomissa niin pitkään kuin vaatii löytää omat tapani muokata kuvat. Olen niin kiitollinen Tahkikselle (?), kun käytiin maanantaina instakeskustelu ja vihdoin lamppu syttyi päässäni. Näin minä haluan tätä tehdä! Valokuvata ihan oikeasti, panostaa siihen, mitä teen!
??

I love me -messujen saalis ja kuulumisia lauantaihin

postaus sisältää mainoslinkin, merkitty *-merkillä
Meillä oli eilen Susannan ja Marian kanssa perinteinen perjantaireissu I love me -messuille. Aika järkyttävää, mutta en ollut nähnyt Mariaa vuoteen! Viimeksi juurikin tällä samaisella reissulla, kun kävimme messuilla yhdessä.
Reissu tyttöjen kanssa on ihanan virkistävä aina, kun ilmeisesti vähän huonosti tulee muuten vietettyä aikaa tyttöseurassa. Mukava kierrellä kosmetiikkapuolen osastoja läpi, pysähtyä ihastelemaan eri merkkien puteleita ja sitten taas jatkaa matkaa, kunnes täytyy keksiä jotain syötävää.
Messut vaikuttivat jotenkin pienemmiltä tänä vuonna? Missä oli Eleven? Entä Biodelly? Muita isoja osastoja kuitenkin löytyi ja esimerkiksi 4Dreamin osastolla (7f110) kävin katselemassa Boho Green Make-Upin ihania meikkejä (oma messumeikki koostui osittain kyseisen merkin tuotteista). Keskellä Weecosin osastoa (6s70) oli aivan järjettömän hienoja korviksia, joita en kuitenkaan sitten ostanut, vaikka vähän kiinnostikin. Changen messutarjoukset olivat mahtavia ja ihan lopuksi ostinkin yhdet rintsikat 25 eurolla (normaali hinta 75 e).

Ostin theBalmin silmämeikinpohjustusvoiteen (*netissä täällä), koska oon kuullut sitä kehuttavan ja haluan nyt itsekin kokeilla vihdoin. Tuli vastaan niin sopivasti yhdellä osastolla, joten päätin nappasta siitä mukaan, ettei tarvitse netistä tilata. We Love The Planet -dödön (*tämä) sain testiin 4Dreamin osastolta ja Luonkos-öljykakku (*tämä) on myös pressilahja. Kiva päästä kokeilemaan kuinka nämä toimivat. Mitä vähemmän muovijätettä, sen parempi. Löysitkö sä messuilta mitään tai ootko vasta menossa sinne?

Nyt täytyy varmaan mennä vaihtamaan vaatteet ja taidetaan lähteä Raisioon tyhjäämään loppuja rojuja asunnosta pois, jotta päästään siivoamaan asuntoa joskus. Turussa olisi tänään myös jalkapalloa, mutta mulla taitaa nyt mennä muuttojutut jalkapallon edelle, koska arkena on ollut niin vähän aikaa hoitaa elämää kuntoon. Halutaan päästä eroon tuosta vanhasta asunnosta jo vähitellen, kun meillä kolkuttelee lomakin jo pian ovella eikä silloin enää huvita olla kiinni missään.
Ihanaa lauantaita! Länsiluuta lakaisee taivaan ?