Pahoittelut heti alkuun, kun olen ollut viime aikoina huono bloggaaja. Blogi on kyllä ollut mielessä, mutta tässä on ollut niin paljon tehtävää, että ei puhettakaan läppärin avaamisesta. Lohduttaudun sillä, että olen varmaan ainoa, joka tämän pienen postaustaukoni on edes huomannut, koska ihan rehellisesti: enpä ole itse ainakaan lukenut yhtään blogipostausta pitkään aikaan.

Meillä alkoi loma ja perinteisestihän minun olisi kuulunut jo perjantaina tulla sitä hehkuttamaan tänne, kuten olen varmaan yli kymmenen vuoden ajan tehnyt, mutta selkeästi nyt eletään muutoksen aikaa. Aikoinaan lomalonkero tai skumppa oli ihan normaali asia ensimmäisenä, kun jää lomalle, mutta mitä teki Mari perjantaina? Minä ajoin Turun keskustaan parkkiin ja kävelin lankakauppaan, johon olisin halunnut jo paljon aikaisemmin viime viikolla. Pyörin kuin häkkyrä ILO yarnin hyllyjen välissä ja höpötin varttiin myyjälle kaiken, mihin halusin lankaa ostaa. Paljon jäi vyyhtejä näkemättä, koska kaupan sulkemisaika oli jo melkein mennyt, kun tein vielä viimeisiä valintoja pipoihin ja villasukkiin.

Lankakaupasta ajelin Turun Koivulaan hakemaan meille pizzat ja sitten vihdoin kotiin. Todella riehakas loman aloitus siis.

Lauantain pyhitimme asioilla käymiseen. Kävelimme Turun keskustaan tarkoituksena käydä vielä Lankamaailmassa ostamassa puikkoja sekä jostain retkeilyliikkeestä minulle repun päiväretkille. Lopulta viiden tunnin jälkeen tulimme takaisin kotiin, joimme kahvit ja lähdimme vielä Myllyyn. Eilinen oli sitten taas siivouspäivä ja siinä menikin aika näppärästi koko päivä. Siivosimme erissä, koska mulla ei ikinä pää kestä mitään 3 h sessioita vaan haluan siivota projekti kerrallaan. Aloitin makkarista ja loppuillasta hoitelin yhden rojulaatikon, joka on seurannut mukana muutosta toiseen. Tiedättekö, että oli muuten mahtava fiilis herätä tänään puhtaaseen kotiin.

Mun viikonloppua varjosti hieman selkäkipu, josta olen instastoryssa maininnut varmaan joka päivä. Se alkoi torstaina ja yritin joka päivä saada sitä kohdilleen tekemällä hieman kiertoja. Rullailin rintarankaa ja tanssin siivoushommien välillä. Eilen sitten lopulta sain jotain rusautettua ja siihen loppui kivut. Niin mahtavaa olla, kun ei koko ajan tunnu jotain vääntöä ja painetta jossain. Nyt menen vielä osteopaatille hoitamaan rangan kokonaan kuntoon.

Jos saan luvan kävellä ja rehkiä tänään osteopaatilla käymisen jälkeen, aion suunnata keskustaan samalla kun Tahkis käy parturissa. Jos taas liikkumista ei suositella (mikä on sinänsä ihme, koska liike on lääke), hautaudun sohvalle neulomaan. Mulla ei ihan oikeasti ole viikonlopun aikana pyörinyt mikään muu päässä kuin langat ja neulominen.

Nyt täytyy taas mennä. Palaillaan taas.

TPS vaihtoi koutsia tuossa taannoin ja minähän sitten lähdin tänään kuvaamaan uuden TPS:n futista into piukassa. Aiempi matsi RoPSia vastaan näytti niin erilaiselta kuin aiemmat, joten odotukset olivat optimistisesti korkealla.

Tässä nopea lyhennelmä pelistä: koko 90 minuutin ajan joka toinen hetki enimmäkseen joku Hongan pelaaja oli kentällä mukkelis makkelis, Muzaci otti keltaisen, tuomarointia moitittiin kovaäänisesti eikä TPS varsinkaan ensimmäisellä puoliajalla kovin usein Hongan maalia uhannut.

Haluatteko tietää, mitä minä tein matsin ajan? Ekalla puoliajalla odotin TPS:n hyökkäyksiä, mutta loppua kohti olin jo luovuttanut ja ihmettelin taivaalla näkyvää haloa. Toisella puoliajalla juttelin muiden kuvaajien kanssa siinä samalla, kun kirosin vallitsevia valo-olosuhteita. Niin perseestä kirkas auringonvalo puoliksi kentän päällä, kun osa taas on varjossa. Muutenkaan en ole nyt ihan parhaassa vedossa futiskuvaamista ajatellen, olin oikeasti aika paska.

Tämä koko matsi oli jotenkin tosi hämmentävä. Minne jäi se viime viikonlopun TPS? Oliko Honka muka niin kova, että puolustuksesta ei vain päässyt läpi? Onko maali niin kammottava laitos, että siitä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin potkasta ohi? Itsehän olen mestari tekemään maaleja. Itsehän kosken jalkapalloon tosi usein. Mitä ihmettä ne kaikki Hongan pahan näköiset kaatumiset ja pääosumat oikein olivat? Oliko nurmikko liukas, tasapainossa jotain ongelmia Hongalla vai onko TPS alkanut paikata pelaamista muilla tavoilla? Ensi kerralla yritän keskittyä varmaan vähän paremmin, vaikka se on kyllä vaikeaa, jos peliä pelataan ihan eri päässä kuin itse on.

Nyt en ehdi tämän enempää jaaritella tästä 90 minuutista Kupittaan vehreillä laitumilla, sillä mun täytyy painua nukkumaan. Huomenna vielä työpäivä ja sitten hei alkaa loma. Ehkäpä siinäkin yksi syy, miksi mun ajatukset seilasi jossain ihan muualla kuin futiskentällä.