Hae
Mari Hietala
Kaupallinen yhteistyö

Vaikuttajamedian juhlissa Helsingissä

Kaupallinen yhteistyö: Vaikuttajamedia

Olin eilen Helsingissä! Päätin viime hetkellä ilmoittautua mukaan Vaikuttajamedian juhliin, jotka olivat eilen Votto Boutique Apartmentsin asunnossa Lönnrotinkadulla. Parin vuoden tauon jälkeen tuli matkustettua junalla, joka sekin oli ehtinyt jotenkin muuttua hurjasti entisajoista, kun nykyään on joku appi ja pystyy vaikka seuraamaan junaa kartalla tai tilata ruokaa omalle paikalle. Matkaseurana mulla oli mun taitava uimakoutsi Henriikka. 😊

Jos edellisestä junamatkasta oli ikuisuus, niin oli myös meikkaamisesta luomivärin kera. Oikein mietin matkalla, että olenkohan tosiaan meikannut viimeksi kunnolla omissa häissä? Ei sentään, olihan meillä työporukan kekkerit viime keväänä. 😅

Värianalyysin jäljiltä, josta en vieläkään ole kertonut teille, oli haastavaa löytää sellaista luomiväriä, jonka olisin halunnut. Olisin halunnut hopeaa, mutta en omistanut sinne päinkään oikein mitään. Niinpä sutasin mekkooni sopivaa vihreää hieman ja päälle tummia sävyjä.

Ilahduin kovin Tavis Timon paikallaolosta, sillä hän on mun lempparisipsi nykyään. Oikiasti! 😁

Zozolet olivat ylihyviä kuin myös taustalla näkyvät taatelit!

Just noin hauskaa meillä oli. 😁 En tiedä mitä tyhmää juttua olen ollut tuossa kertomassa Aadalle, mutta siinä on varmaan meikäläisen perusilme parhaimmillaan. Oikeastaan Aadan tapaaminen oli hassu sattuma, kuten kaikki tässä elämässä tuntuu olevan. En ennestään tuntenut Aadaa, mutta tunsin hänen isänsä 20 vuotta sitten, kun hän tuli meille opettajaksi Seinäjoella ammattikorkeassa. Siitä täytyi tietysti kertoa se, mitä muistin. 😄

Tutustuin toki myös muihinkin hienoihin ihmisiin, mutta mitään vastaavaa yhteistä ei sentään ollut kenenkään muun kanssa. Ihana käydä välillä tällaisissa juhlissa, kun eipä kekkereitä mitenkään liian usein ole ollenkaan.

Peilisi oli hassu vekotin, selfiepeili.

Henriikan kanssa riensimme ysin junaan ja nautimme hiljaisuudesta lasten leikkivaunussa. 😁 Yhdentoista jälkeen kipitin Kupittaalta bussipysäkille ja odottelin bussia 20 minuuttia. Kotona olin puolilta öin ja tänään olenkin sitten ollut aikamoisen väsynyt emäntä, mutta sitä ne bileet teettää. Upeaa oli, vitsit! Kyllä elämässä pitäisi olla enemmän tällaisia tapahtumia. Seuraavia Vaikuttajamedian juhlia odotellessa. 😁

Vuoden 2025 viimeiset kuvat

Sehän on sitten uusi vuosi 2026 täällä tänään. Vuoden vaihtuminen tuli jotenkin yhtäkkiä, johtuen varmaan siitä, että oltiin reissussa monta päivää ja palattiin vasta eilen. Hyvin kuitenkin kerettiin näkemään lasten ilotulitus Liedossa, juomaan skumppaa ja valvomaan puoleen yöhön.

Vuoden 2025 viimeiset kuvat olen räpsinyt Vimpelissä. Matkustimme sinne Raumalta sunnuntaina ja olimme pari yötä.

Maanantaina menimme testaamaan Alajärven uimahallin, joka oli sellainen sopivan pieni, kuten Ähtärin Loiskekin. Jatkoin mun sukellusharjoituksia tai oikeastaan tällä kertaa hengitysharjoituksia pyrkimällä hengittämään oikein, sisäänhengitys pinnan päällä ja ulos pinnan alla. En vain uskaltanut millään työntää nenää veteen niin, että olisin puhaltanut ilmaa ulos sieltä. Sen sijaan suulla se onnistuu jotenkin. Uin monta sataa metriä keskittyen hengittämiseen ja yritin välillä hidastaa tahtia niin, että varmasti uppoaisin, mutta sekään ei ollut mitenkään helppoa. En ole uppoavaa sorttia ollenkaan. 😂 Jotain edistystä tämä minun räpellys kuitenkin toi, sillä lasten altaassa tämän jälkeen sukeltelin pitäen nenästä kiinni, mutta aina puhaltaen suun kautta ulos. Mietinkin, että jos sitten sukellan pitämällä nenästä kiinni ja päästän irti? Noh, tätä en ehdi kokeilemaan ennen kuin uintikurssi alkaa ensi viikolla.

Tiistaina kävimme heti aamupäivästä taas Alajärvellä, kun olin sopinut yhdestä yhteistyönä tehtävästä värianalyysistä. Siitä lisää seuraavalla kerralla. ☺️ Illemmalla mies ja lapsi lähtivät taas uimaan, kun minä taas menin yhden vanhan tutun kanssa lenkille. 😁 Ei olisi varmaan viikkokaan riittänyt kuulumisien vaihtoon, mutta oli meillä sentään onneksi jokunen tunti. Ei pitäisi pitää jotain 20 vuoden taukoa ihmisten näkemisestä.

Grilliruokaa haettiin tietysti myös, koska mitään parempaa grilliä ei ole kuin Vimpelin grilli. 😁 Onneksi se sattui olemaan auki juuri tiistaina.

Vuosi 2025 oli loppujen lopuksi tosi hyvä, etenkin loppua kohti. Monta hyvää juttua tapahtui ja oli hyvä siirtyä vuoden 2026 puolelle. Aion yrittää noin kolmannen kerran 10 tuhannen askeleen metsästämistä ja kolmannella kerrallahan tunnetusti täytyy onnistua.

2️⃣0️⃣2️⃣6️⃣ 🥂🎆