Hae
Mari Hietala

Minilomalla Ähtärissä

Ähtärin eläinpuisto on suljettu. Ähtärin Eläinpuisto Oy ja Hotelli Mesikämmen Oy ovat hakeutuneet konkurssiin ja tällä hetkellä eläimistä huolehtii Vieraile ja välität ry. 80-luvulla avattu ja sittemmin 20 vuotta sitten kuopattu Mini-Suomi sekä lännenkylä Karhunkierroksen vieressä muistuttavat paremmista ajoista, kun vielä oli possujuna ja lapsiperheet, jotka alueella vaelsivat. Tunnelma alueella on jokseenkin surullinen tällä hetkellä eläinpuiston konkurssin myötä. Niin paljon potentiaalia, mutta enää ei jäljellä ole kuin rauniot ja eläimet. Ehkä 80-luvulla Ähtärissä ymmärrettiin, ettei pelkkä eläinpuisto pysty tuomaan paikalle tarpeeksi asiakaskuntaa ja tarvittaisiin jotain muutakin. Ehkä nykyaikana eläinpuisto konseptina on huono, koska digitalisaatio mahdollistaa pentulivet sun muut eikä nykyajan lasta kiinnosta katsella karhua häkissä. Onhan eläinten näkeminen luonnossa vapaana sattumalta paljon jännittävämpää. Toki aikamoinen tuuri saa olla, jotta pystyisi tapaamaan ilveksen saati sitten karhua.

Lähdimme eläinpuiston sulkemisesta huolimatta minilomalle Ähtäriin lauantaina. Olen vieraillut Ähtärissä Holiday Clubin mökeillä jo yli kymmenen vuoden ajan eikä se perinne kaadu eläinpuiston puuttumiseen. Se toki harmittaa, ettei alueelta löydy mitään ravintolaa tai edes kahvilaa enää.

Jotain hyvää kuitenkin löytyy: aivan pränikkä uimahalli. On hieno! Ja löytyy poreallas, joten voi kuvitella olevansa spa-lomalla. Ja vaikka menimme uimaan sunnuntaina, ei silti ollut ruuhkaa. Jos siis mietit minne lähteä lomalle uiskentelemaan: Ähtärin uimahalli Loiske olisi oikein hyvä vaihtoehto. Lastenallas on mainio, vaikka siellä asustaakin hurja merihirviö. 😉

Ähtärissä on myös paljon retkeilymahdollisuuksia, joita emme itse ole pahemmin hyödyntäneet. Yleensä olemme käyneet lähimmällä laavulla paistamassa makkarat, mutta nyt osui niin huonot kelit, että helapäät laitettiin takkaan käristymään. Viime keväänä kävimme kiertämässä Kierinniemen luontopolun, joka oli loistava lapsen kanssa. Keväällä 2019 seikkailimme autolla pitkin Lehtimäkeä ja yritimme päästä Arpaisille, jossa lopulta onnistuimme, mutta enää ikinä en vastaavaa reissua halua tehdä. Jos haluan Arpaisille, aion kävellä sinne. 😄 Yksi lähtöpaikka Arpaisille nimittäin löytyy Ähtärin Matkailualueelta tenniskentän vierestä.

muita aktiviteetteja

Muuta mitä tehtiin: neuloin vimmatusti Sumulaakso-paitaa ja käytiin maanantaina tosi sateisena päivänä Keskisellä. Ei sieltä tule koskaan mitään suurempia ostettua ja tälläkin kertaa lähinnä vain pieni kaulin lapselle. Jos olisin silloin päivällä tiennyt uudesta uimisvillityksestäni, olisin ehkä halunnut käydä katsomassa uimalaseja. Vaan uimisvillitys kehittyi vasta illalla, kun aloin googlettaa rintauinnin tekniikkaa. Katsoin useamman videon aiheesta sekä etenkin hengittämisestä. Nyt en malttaisi odottaa, että pääsen altaaseen ja opettelemaan sukeltamista, jonka siis kyllä osaan, jos pidän nenästä kiinni. 😂 Loiske ei ollut maanantaina auki ja vaikka se tiistaina taas oli, päätimme kuitenkin lähteä takaisin Varsinais-Suomeen. Meidän loma päättyy tänään, joten oli parempi jo eilen tulla takaisin ja hoitaa tänään kauppareissu.

Jos olisi rahaa, ostaisin Mesikämmenen ja eläinpuiston. Kun ei ole, menen huomenna töihin enkä muuta Ähtäriin.

Kaksi yötä Tampereella

Me oltiin tällä viikolla kaksi yötä Tampereella, ettei nyt ihan koko loma mene kotona kököttäessä. Majoituttiin Ilveksessä, koska siitä pääsee kivasti kävellen kaikkiin tarvittaviin paikkoihin.

Kun tultiin, lähdettiin heti käymään Muumimuseossa. Ajateltiin, että lasta kiinnostaisi se, mutta todellisuudessa hän juoksi huoneesta toiseen eikä itse voinut oikein jäädä mitään lukemaan tai sen enempää katselemaan. Muuten ihan kiva museo. 😁 Ennen museossa käymistä pyydystettiin kahvila, joka löytyikin aika läheltä Tampere-taloa: Puusti. Nimensä mukaisesti sieltä sai pullaa eikä se ollut mitä tahansa nisua vaan ihan törkeän hyvää semmosta!

puusti tampereen rosso

Iltasella ängettiin syömään aika täyteen Rossoon. Viikonpäivä oli siis keskiviikko tuolloin. Otin tietysti pannupizzaa, kun olen siitä haaveillut noin 10 vuotta. Oli hyvää!

IHANAT RATIKAT JA TOISEN PÄIVÄN TOUHUT

Hotellihuone itsessään oli lapselle suuri elämys. Ikkunasta näki vaikka ja mitä, kaikki piti tietysti selostaa. ”Äiti täältä näkyy järvi!”, ”Tuolla menee ratikka!” ja mitä näitä nyt oli. Etenkin ratikat olivat todella suuri juttu ja niitä jaksettiin ihastella kaikki kolme päivää. Ensimmäisen nukutun yön jälkeen tuli ensimmäinen kriisi siitä, kun piti mennä pissalle ja aamupalalle. Hän olisi halunnut vain katsoa ratikoita. Huusi naama punaisena keskellä valtavaa sänkyä, että ei tee mitään, mitä pyydetään vaan jää katsomaan ratikoita. 🙄

Toisena päivänä suuntasimme Pikku Kakkosen puistoon, josta jatkoimme matkaa Vapriikkiin. En ollut etukäteen katsonut meneillään olevia näyttelyitä ja olikin tosi kiva päästä katsomaan näyttelyä supersankareista. Antiikista tähän päivään. Lapsi oli rattaissa ja huusi koko kierroksen ajan jälleen naama punaisena mennään jo ynnä muuta vastaavaa. Luin kuitenkin rauhassa kaiken mitä halusin, koska supersankarit ovat äärimmäisen kiinnostavia. Emme menneet Postimuseoon, koska olemme lomalla.

tampere

paita Puuvillatehdas – hame Mainio Clothing – laukku Fjällräven – kengät Mizuno

Ja illalla toiseen Ilveksen kyljestä löytyvään ravintolaan, tällä kertaa Amarilloon. Ei vain jaksettu koko päivän kävelemisen jälkeen etsiä muuta. Vapriikista suuntasimme nimittäin Tallipihalle tietysti hakemaan suklaata ja sieltä takaisin hotellin suuntaan. Kävin ihastelemassa Mielassa vaatteita ja mietin koko oman vaatekaapin sisällön hävittämistä, jotta voin hankkia tilalle pelkkää Kaikoa esimerkiksi.

SÄRKÄNNIEMI-PÄIVÄ

Kolmas päivä oli tietysti Särkänniemi-päivä. Herättiin vähän aikasemmin, jotta ehdittiin Särkänniemeen kymmeneksi, jolloin se avautui. Lapselle Särkänniemi oli aivan mahtava ja hän oli niin iloinen päästessään eri laitteisiin. Hän kävikin niissä ihan urakalla, osassa isukin kanssa ja osassa yksin. Puolen päivän jälkeen syötiin ja tallusteltiin kohti Planetaariota, jossa katsottiin yksi esitys maailmankaikkeudesta. Suosittelen esitystä kaikille ymmärtääkseen kuinka pieniä kakkeleita me ihmiset olemme ja kuinka meidän ei todellakaan pitäisi turmella maapalloa sillä tavoin, kun nyt teemme.

En ole vuosiin kovin paljon jauhanut ilmastonmuutoksesta, mutta varmaan pitää aloittaa taas. Ihan ensimmäisenä tietysti pitäisi tsekata onko omat elämäntavat parhaat mahdolliset (ei tietenkään) ja sitten vasta puhua muille. Ja olivatpa huvipuistot vastuullisia tai eivät, lapsemme viihtyi sellaisessa todella hyvin ja olen onnellinen hänen puolestaan siitä. Kerrankin hän sai tehdä jotain kivaa. 😊

Särkänniemestä ajeltiin suoraan kotiin ja nyt ollaan oltu täällä pari päivää. Eilen käytiin tekemässä salitreeni ulkosalilla ja paikat on ihan jumissa. 🤪 Tänään mennään ehkä pyöräilemään tai rannalle, riippuu vähän ukkosista.